Sähköinen resepti on mullistanut terveydenhuoltoa – mitä asioita tulisi huomioida digitalisaatiossa?

Suomen kansallinen sähköinen reseptijärjestelmä on ensimmäisiä maailmassa. Järjestelmä on käytössä koko maassa ja nykyään lähes kaikki reseptit laaditaan sähköisenä paperireseptien sijaan.

Sähköinen reseptijärjestelmä helpottaa reseptien uusintaa esimerkiksi apteekin kautta, eikä potilaan välttämättä tarvitse kohdata lääkäriä reseptiä uusittaessa. Reseptien tallentuminen kansalliseen sähköiseen reseptitietokantaan parantaa myös lääkäreiden käytettävissä olevaa tietoa niin, että potilaalle haitallisten lääkkeiden tai lääkeyhdistelmien määräys voidaan välttää.

Rekisteriaineistoihin perustuvaa tutkimusta kansallisten terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöönoton syy-seuraussuhteista ei ole juuri tehty. Laajamittaiset järjestelmät ovat toistaiseksi olleet harvassa, koska niiden käyttöönotto on kallista. Rekisteriaineistot ovat usein rajoittuneet suppealle maantieteelliselle alueelle tai yksittäisen vakuutusohjelman asiakkaisiin.

Tutkimuksissamme hyödynnämme sähköisen reseptijärjestelmän porrastettua käyttöönottoa Suomen kunnissa vuosina 2010–2014. Tutkimukset perustuvat Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen koko maan laajuisiin rekisteriaineistoihin vuosilta 2007–2014. Porrastettu käyttöönotto yhdessä kattavien rekisteriaineistojen kanssa mahdollistaa kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmän vaikutusten luotettavan arvioinnin.

Lääkkeiden saatavuus parani

Journal of the European Economic Association hyväksyi hiljattain julkaistavaksi tutkimuksemme, joka on tehty yhteistyössä Mika Kortelaisen (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto), Liisa T. Laineen (Missourin yliopisto) ja Mikko Nurmisen (Kela) kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan, voidaanko digitalisaation avulla parantaa lääkkeiden saatavuutta ilman, että potilaat altistuvat niiden liikakäytölle.

Tutkimus koskee bentsodiatsepiineja, jotka ovat tehokkaita mutta mahdollisesti riippuvuutta aiheuttavia rauhoittavia lääkkeitä. Näihin lääkkeisiin liittyy merkittäviä terveyshyötyjä mutta myös haittoja, mikä tekee niiden saatavuuden parantamisesta erityisen haasteellista.

Tutkimuksen mukaan sähköisen reseptijärjestelmän käyttöönotto paransi lääkkeiden saatavuutta reseptien uusinnan helpottumisen ansiosta. Lääkkeiden käyttö lisääntyi, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa, mutta samalla lisääntyi myös lääkkeiden liiallinen käyttö ja siitä aiheutuvat terveyshaitat. Ikääntyneiden potilaiden kohdalla sähköinen reseptijärjestelmä näyttää sen sijaan vähentäneen lääkkeiden liikakäytön ja terveyshaittojen riskejä.

Tiedonkulku helpottaa koordinaatiota

Journal of Human Resources hyväksyi julkaistavaksi toisen tutkimuksemme, joka on tehty yhteistyössä Liisa T. Laineen ja Mikko Nurmisen kanssa. Tutkimuksen perusteella sähköisen reseptin myötä parantunut tiedonkulku voi parantaa lääkehoidon laatua ja koordinaatiota eri lääkäreiden välillä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, vaikuttiko sähköisen reseptin käyttöönotto verenohennuslääke varfariinin ja tulehduskipulääkkeiden yhteiskäyttöön. Hoitosuositusten perusteella näitä lääkkeitä ei tulisi käyttää yhtäaikaisesti kasvaneen verenvuotoriskin vuoksi. Varfariinin ja tulehduskipulääkkeiden yhteiskäyttö oli tästä huolimatta yleistä ennen sähköisten reseptien käyttöönottoa. Noin seitsemällä prosentilla varfariinin käyttäjistä oli kyseinen haitallinen lääkeyhdistelmä. Näiden lääkeyhdistelmien yleisyydessä oli myös suuria alueellisia eroja (2–19 prosenttia).

Tutkimuksen perusteella sähköisen reseptin käyttöönotto vähensi haitallisten lääkeyhdistelmien määräyksiä peräti 35 prosentilla maaseutumaisissa kunnissa. Muutos johtuu erityisesti erikoistumattomista lääkäreistä ja siitä, että potilailla on eri lääkäreiden määräämiä reseptejä. Kaupunkimaisissa tai taajaan asutuissa kunnissa vastaavia hyötyjä ei havaittu. Tutkimus korostaa kansallisen informaatiojärjestelmän ja tiedonkulun tärkeyttä erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla resurssit ovat rajalliset ja lääkärit joutuvat työskentelemään laajalla alueella ja etäällä toisistaan.

Mitä opimme?

Terveydenhuollossa on käytetty useita keskenään yhteensopimattomia tietojärjestelmiä, mikä on vaikeuttanut potilastietojen sujuvaa siirtymistä eri palveluntarjoajien välillä. Myös hoidon laatu ja resurssit vaihtelevat alueellisesti, eikä hoitosuhteen jatkuvuus usein toteudu, kun samaa potilasta voivat hoitaa useat eri lääkärit. Tutkimuksemme perusteella terveydenhuollon tietojärjestelmien kansallinen yhtenäistäminen on merkittävä keino hoidon laadun ja koordinaation varmistamisessa terveydenhuollossa, erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Sähköinen reseptijärjestelmä helpottaa potilaiden mahdollisuuksia reseptien uusintaan ja parantaa lääkkeiden saatavuutta. Tämä voi hyödyttää pitkäaikaislääkityksellä olevia potilaita, mutta saattaa altistaa osan riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä käyttävistä potilaista lääkkeiden liikakulutukselle ja tästä johtuville terveyshaitoille. Riskialttiiden lääkkeiden saatavuuden parantaminen saattaa edellyttää lääkehoidon ja siihen liittyvien haittojen tarkempaa seurantaa sekä potilaan kohtaamista kasvokkain. 

Sähköinen reseptijärjestelmä on askel kohti tehokkaampaa, yhtenäisempää ja paremmin koordinoitua terveydenhuoltoa. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa digitalisaatiota koskevaa tutkimusta, jotta voidaan maksimoida terveydenhuollon teknologioiden hyödyt, minimoida riskit ja varmistaa, että kaikki potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa.

Kirjallisuus

Böckerman, P., Kortelainen, M., Laine, L.T., Nurminen, M. & Saxell, T. (2025a): Information Technology, Improved Access, and Use of Prescription Drugs. Ilmestyy lehdessä The Journal of the European Economic Association.

Böckerman, P., Laine, L.T., Nurminen, M. & Saxell, T. (2025b): Information Integration, Coordination Failures, and Quality of Prescribing. Ilmestyy lehdessä The Journal of Human Resources.