Varsinais-Suomen alueen yrityksiltä arvosanaksi 7 työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikasta

”Hallitus saa yrityksiltä tyydyttävän arvosanan eli 6,7 liittyen esimerkiksi koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin toimiin. Erittäin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan näissä teemoissa on alle kymmenen prosenttia ja erittäin tyytymättömiä reilu 20 prosenttia, suurin osa sijoittuu keskivaiheille”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.  

Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös kertomaan päättäjille terveisiä näihin teemoihin liittyen. Vastauksista käy selvästi ilmi, että suurin tyytymättömyys ja huoli yrityksillä on osaamisperustaisen maahanmuuton tilanteesta ja Suomen ilmapiiristä kansainvälisille osaajille. 

”Yritysten viesti päättäjille on selvä: älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu. Helpottakaa työperäistä maahanmuuttoa ja perheen tuloa Suomeen, vähentäkää tähän liittyvää byrokratiaa ja tukekaa kotoutumista ja kielen oppimista. Luopukaa siitä älyvapaasta kolmen kuukauden säännöstä”, Pulkkinen luettelee kyselyyn tulleita kirjallisia vastauksia. 

Yhtenä konkreettisena teemana vastauksista nousee Suomeen töihin pääsemisen vaikeus ja perheiden huomiointi kokonaisuutena. Myös työnantajille kasautuvaa vastuutaakkaa Suomeen asettautumisen tukemisessa moni pitää kohtuuttoman suurena. Pulkkinen muistuttaa, että ensin kestää helposti puoli vuotta työsopimuksen solmimisesta, ennen kuin työntekijä pääsee aloittamaan työt. 

Keskuskauppakamarin mielestä työluvan saamiseen liittyviä tulorajoja ei tulisi nostaa nykyisestä ja saatavuusharkinnasta pitäisi luopua kokonaan. Lisäksi perheenyhdistämisen tulorajoja pitäisi höllentää ja toivottaa myös lapset ja puolisot tänne tervetulleiksi. Nyt tulorajat ovat käytännössä niin korkeat, että henkilön pitää tienata yli 3500 euroa kuukaudessa saadakseen puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.  

Kiitosta yrityksiltä hallitus sen sijaan saa kannusteiden lisäämisestä työn tekemiseen ja vastaanottamiseen sekä työntekijöiden palkkaamisen helpottamisesta.

Yritykset pitävätkin kannustinloukkujen purkamista yhdessä koulutuksen sisältöjen kehittämisen ja oppilaitosyhteistyön vahvistamisen kanssa kaikista tärkeimpänä toimena turvata osaavan työvoiman saatavuus.

Virhe leikata ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta 

Yritykset toivovat, että myös päätöksentekijät ymmärtäisivät vahvan ammattiosaamisen merkityksen yrityksille. 

”Ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli elinkeinoelämälle. Juuri ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien leikkausten myötä ammatillisen koulutuksen mahdollisuus toteuttaa tehtäväänsä heikkenee. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti jo aiemmin tutkinnon suorittaneiden aikuisten koulutukseen ja heikentävät jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Päätökset taistelevat vastaan pyrkimystä pidentää työuria, sillä jatkuvassa muutoksessa olevassa työelämässä osaamisen säännöllinen kehittäminen on välttämättömyys”, painottaa osaamisasioiden asiantuntija Satu Lindén Turun kauppakamarista.