Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Aivokasvaimet hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla, jonka lisäksi annetaan usein solunsalpaajalääkitystä ja sädehoitoa. Kasvaimia on kuitenkin useita erilaisia, ja siksi kasvainpotilaan ennuste sekä parhaiten soveltuva hoito on usein yksilöllinen.
Optimaalinen hoito edellyttää tarkkaa ja nopeaa diagnostiikkaa. Nykyään aivokasvaimen diagnoosiin ei useinkaan päästä pelkän mikroskooppisen tarkastelun ja kudosvärjäysten avulla, vaan lisäksi täytyy kartoittaa kasvaimen geneettiset ja molekyylitason muutokset täytyy kartoittaa. Tämä puolestaan vaatii kalliita erikoistutkimuksia, joita varten kasvainnäytteitä joudutaan usein lähettämään ulkomaille asti. Joitakin uusia ratkaisuja aivokasvaindiagnostiikan jouhevoittamiseksi on esitelty, kuten massaspektrometriaan perustuvaa älyveistä, mutta näiden käyttö on jäänyt marginaaliseksi epäkäytännöllisyyden ja korkean hinnan vuoksi.
Ilkka Haapala tutki väitöskirjassaan, soveltuisiko differentiaali-ionimobiliteettispektrometria (DMS) aivokasvainten pikadiagnostiikkaan. Tutkimuksessa potilasperäisiä, pakastettuja aivokasvainnäytteitä sekä laboratoriossa kasvatettua aivokasvainkudosta poltettiin sähköveitsellä tai lasersäteellä, ja syntyvä savu imettiin DMS-laitteeseen analysoitavaksi. Koska prosessi muistuttaa savun haistamista, laitetta on nimitetty leikkisästi keinonenäksi. Tutkimuksessa käytetty DMS-laite on tamperelaisen startup-yrityksen suunnittelema ja valmistama.
– Keinonenä on perinteisen pöytätietokoneen keskusyksikön kokoinen, ja analyysin tulokset saadaan sekunneissa. Lisäksi polttoleikkausinstrumenttien käyttö on neurokirurgiassa tavanomaista, joten analysoitavaa savukaasua syntyy joka tapauksessa runsaasti. Laite soveltuisikin hyvin leikkaussaliin, Haapala sanoo.
Tutkimustulosten perusteella keinonenä kykenee erottamaan tavallisimmat aivokasvaimet toisistaan hyvällä tarkkuudella. Lisäksi keinonenä tunnisti potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekylaarisia kasvainmuutoksia, kuten IDH-mutaation.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa oikeissa aivokasvainleikkauksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä Haapala työskentelee neurokirurgina.
Väitöstilaisuus perjantaina 11. lokakuuta
LL Ilkka Haapalan neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Rapid Identification of Brain Tumours with Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.10.2024 klo 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa, auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Tisell Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhana Frösén Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Haapala
ilkka.haapala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
TUP-kirjauutuus: Verkkouutisten kommentointi on paljon muutakin kuin räyhäämistä16.10.2024 08:58:21 EEST | Tiedote
Verkkouutisten kommentointi herättää ennakkoluuloja, huolta ja ristiriitaisia mielipiteitä. Samaan aikaan kommentointimahdollisuutta pidetään tärkeänä yhteiskunnallisen keskustelun ja osallisuuden kannalta. Käyttäjät kommentoinnin keskiössä -teos antaa puheenvuoron uutisia kommentoiville ja uutisaiheista keskenään keskusteleville ihmisille.
Kirjauutuus pohtii, millaisten romanssikertomusten ympäröiminä elämme16.10.2024 08:15:57 EEST | Tiedote
Millaisia kertomuksia romantiikasta luodaan ja kulutetaan ajassamme, jossa elämäntyylit ja parisuhteet ovat entistä moninaisempia? Tuore artikkelikokoelma luo läpileikkauksen romanssien ja muiden parinmuodostusten kiehtovaan ja ajoittain synkkäänkin tarinakudelmaan.
Väitös: Säteenjäljityksellä laskettu heijastusmalli tuo nopeutta tutkasignatuurin simulointiin15.10.2024 08:24:00 EEST | Tiedote
Diplomi-insinööri Henna Perälä käytti väitöstutkimuksessaan tietokonegrafiikan menetelmiä apuna tutkasignatuurin simuloinnissa. Tutkasignatuurin simulointi kattavasti erilaisille kohteille on työlästä, koska kohteen signatuuri on vahvasti riippuvainen kohteen asennosta tutkan sijaintiin nähden. Tutkimuksessa laskettiin kohteen heijastusominaisuudet tietokonegrafiikasta tutun säteenjäljityksen avulla. Näiden heijastusominaisuuksien avulla varsinainen tutkasignatuuri pystyttiin laskea reaaliajassa.
Muistisairautta sairastavat ihmiset suljetaan helposti sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle14.10.2024 14:18:56 EEST | Tiedote
Etenevä muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti, vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin ylläpitää sosiaalisia suhteita ja olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Usein sairauden edetessä sosiaalinen verkosto pienenee. Äärimmäisissä tapauksissa voidaan puhua jopa sosiaalisesta kuolemasta. Termillä tarkoitetaan sitä, että ihmistä ei nähdä vuorovaikutuksen arvoisena ja hänet suljetaan kaiken vuorovaikutuksen ulkopuolelle.
Väitös: Innovaatioekosysteemit työkaluna yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa14.10.2024 09:40:13 EEST | Tiedote
Väitöskirjassaan Nadja Nordling tutkii, miten innovaatioekosysteemejä voidaan hyödyntää merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja sosiaalisen eriarvoisuuden, ratkaisemisessa. Tarkastelemalla innovaatioekosysteemejä osana yhteiskuntaa uudistavaa innovaatiopolitiikkaa Nordling tarjoaa näkökulmia siihen, miten nämä järjestelmät voivat edistää kestävää kehitystä ja laajamittaista järjestelmätason muutosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme