Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo: Tarvitsemme metsiensuojelurahaston suojelun ja ennallistamisen varmistamiseksi

Euroopan parlamentissa saatiin viime kaudella useita ilmaston ja luonnon kannalta merkittäviä toimia eteenpäin, kuten ennallistamisasetus, biodiversiteettistrategia, uudet ilmastotavoitteet, uusiutuvan energian direktiivi, metsäkatoasetus. Näiden toimeenpanon varmistaminen on keskeinen prioriteetti tällä uudella kaudella. Ohisalo korostaa puheessaan metsien ja metsäluonnon merkitystä ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisessa. 

“Tiedot metsien tilasta EU:ssa ovat tällä hetkellä hajanaisia ​​ja epäjohdonmukaisia. Tämä aiheuttaa haasteita metsien kannalta elintärkeän EU-lainsäädännön toimeenpanolle. Tästä syystä yksi keskeisimpiä lainsäädäntöhankkeita metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on niin sanottu metsien monitorointiasetus, jonka tavoitteena on koota kattava, yhtenäinen ja ajantasainen metsiä koskeva tietopohja. Avoin ja laaja laji- ja luontotieto auttaa myös metsäteollisuutta tunnistamaan hakkuille herkät alueet ja välttämään raakkutuhojen kaltaiset katastrofit,” Ohisalo toteaa.

Uutena keinona luonnonsuojelun ja ennallistamisen rahoittamiseen Ohisalo nostaa esiin metsiensuojelurahaston, jota Baltic Sea Action Groupin projektijohtaja Taina Ihaksi on ehdottanut. Varoja metsiensuojelurahastoon kerättäisiin kaikilta toimijoilta, jotka aiheuttavat haittaa metsäluonnolle, esimerkiksi metsäyhtiöltä, mutta myös aurinko- ja tuulivoimatoimijoilta sekä pellonraivauksesta. Maksun määrä määrittyisi esimerkiksi hakkuukuutioiden perusteella tai kerättäisiin maankäytön muutosmaksuna. 

“Metsiensuojelurahasto on tapa lisätä mahdollisuuksiamme päästä luontotavoitteisiimme sekä vahvistaa luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä vähentämällä yksityisten metsänomistajien taloudellista vastuuta suojelutoimista ja ennallistamisesta”, Ohisalo sanoo.

Lisätietoja:

Milja Henttonen
erityisavustaja (viestintä)
milja.henttonen@la.europarl.europa.eu

+358 50 599 3094

Lue koko puhe alta.  PUHUTTU VERSIO PITÄÄ

----
Hyvä puoluekokousväki, rakkaat vihreät ystävät. Kära gröna vänner.

Viisitoista vuotta sitten tulin puoluekokoukseen ensimmäisen kerran. Jyväskylän tunnelma jäi mieleen.

Tietämättä lainkaan, mitä kaikkea politiikassa olisi edessä, koin silloin, että tähän porukkaan haluan kuulua, haluan tehdä töitä, jotta tällä pallolla olisi huominen. 

Että tässä porukassa on sellaista rohkeutta, josta ammentaa vaikka millaiseen muutokseen.

Tänä syksynä en lähtenyt uuden työn vuoksi eduskuntaryhmän kesäkokoukseen. 

Mutta kun luin ryhmän ulostuloja, heräsi se päälle parikymppinen hyppimään iltauutisten edessä, että jes, just noin, että onpa tärkeitä kannanottoja!

Ja onneksi myös Euroopan parlamentin vihreässä ryhmässä on alusta lähtien ollut tunne, että täälläkin, uudessa maassa, kaiken uuden keskellä on jotain todella tuttua ja turvallista. 

Se yhteinen palo muuttaa maailmaa paremmaksi. On rohkeutta olla niidenkin asioiden puolella, jotka eivät miellytä monia.

Puolustaa heikoimpia, puolustaa äänettömiä. Ja varsinkin silloin, kun se ei ole suosittua.

Olen viime aikoina miettinyt myös paljon eurooppalaisuutta. Mitä se merkitsee? Mitä se oikeastaan on? 

Mulle eurooppalaisuus on aina ollut tunnetta kuulumisesta johonkin suurempaan, että emme ole yksin huolinemme pienenä Suomena. 

Monelle eurooppalaisuus on vapautta liikkua, tutkia uusia kulttuureja, tutustua uusiin maihin, kieliin ja ihmisiin. Mahdollisuuksia opiskella ja työskennellä muualla. 

Eurooppalaisuus on suuria kaupunkeja, maaseudun rauhaa, kulttuurihistoriaa ja kansantansseja. 

Eurooppalaisuus on ainutkertaista, erilaista, monimuotoista luontoa. 

Eurooppalaisuus on rauhaa. Se on yhteisyyttä. Turvaa. 

Ja eurooppalaisuus on vaarassa.

Hyvät ystävät, 

Euroopan unioni on vedenjakajalla. 

Keskustelemme monin paikoin aivan niistä elintärkeistä, olemassaolon pohjana olevista perusarvoista, joiden päälle EU on rakennettu. Demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, tasa-arvo, rauhan ja turvallisuuden edistäminen. 

Elämme myös varsin kriittisiä hetkiä ilmastokriisin ja luontokadon torjumisen osalta, aikaa viivyttelyyn ei ole hetkeäkään. 

Äärioikeiston nousu, kasvanut valta ja sen pelko näkyy jo jäsenmaiden päätöksenteossa. 

Rajoja suljetaan, ilmastotoimista peruutetaan, Ukrainan tukea halutaan vähentää.

Äärioikeiston nousu sikiää pettymyksestä, pelosta, huolesta. 

Monet ovat huolissaan omasta ja perheensä toimeentulosta, energian hinnasta ja inflaatiosta, jaksamisesta, onko varaa asua, elää, käydä koulua, onko varaa ruokaan tai elintärkeisiin lääkkeisiin. 

Äärioikeistolla ei ole näille ihmisille tarjota mitään muuta kuin lisää kurjuutta leikkausten muodossa ja vihaa. 

Ja ystävät, 

juuri siksi me emme voi antaa äärioikeiston voittaa. 

Meidän pitää pystyä tarjoamaan ratkaisuja ihmisille arkeen.

Näyttämään, että niin ihmisille kuin ympäristölle kestävämpi maailma on mahdollinen, samalla kun vahvistamme kaikkien hyvinvointia, toimeentuloa ja työllisyyttä. 

Meillä on EU:ssa käsissämme kaikki ratkaisun avaimet. Tarvitaan vain poliittista tahtoa. 

Hyvät vihreät ystävät,

Kuten tiedämme ja valitettavasti olemme saaneet karvaalla tavalla todistaa, esimerkiksi kotimaisten raakkutuhojen tai Keski- ja Itä-Eurooppaa piinaavien tulvien myötä, ilmastonmuutos ja luontokato etenevät kiihtyvällä tahdilla ja työn näiden kriisien ratkaisemiseksi on jatkuttava kunnianhimoisesti. 

Ei ole aikaa ottaa takapakkia kokonaisia hallituskausia. Ei ole mahdollisuutta lähettää maailmalle viestiä, että EU ei tulevina vuosina tekisi töitä näiden asioiden eteen. 

Mikään muu ei ole niin tärkeää, kuin elinkelpoinen planeetta. Kun ekosysteemit romahtavat ja ruoantuotanto sakkaa, pohjavedet pilaantuvat ja lajit ympäriltämme kuolevat, emme voi syödä seteleitä ja juoda arvopapereita. 

Kaikkein kiireellisin asia on varmistaa, että koko Eurooppa irtautuu fossiilienergiasta ja fossiilidiktaattoreista. Fossiilitalous on riippuvainen Venäjän ja Kiinan kaltaisten maiden luonnonvaroista. Tämä asettaa Euroopan alttiiksi ulko-, turvallisuus- ja kauppapoliittiselle vaikuttamiselle. 

Mekin edelleen Suomessa tuomme nikkeliä ja lannoitteiden raaka-aineita Venäjältä. 

En usko, että ystävämme Ukrainassa arvostavat sitä, että ruokimme Venäjän sotakassaa eurooppalaisittain sadoilla miljardeilla! 

Itse asiassa hyökkäyssodan alettua, EU-maat ovat kaataneet Venäjälle rahaa tuplasti sen verran kuin Ukrainalle tukea sodan keskellä.

Den gröna övergången kommer att göra vardagen mer hållbar för alla européer och det är viktig, att EU fortsätter att främja den. 

Den gröna övergången kan inte ske genom att förstöra naturen. Samtidigt som vi minskar utsläppen måste vi också stärka den biologiska mångfalden, respektera ursprungsbefolkningar och mänskliga rättigheter samt gå mot en cirkulär ekonomi. 

Hyvä puoluekokousväki.

Viime kaudella Euroopan parlamentissa saatiin useita ilmaston ja luonnon kannalta erittäin merkittäviä asioita eteenpäin, kuten ennallistamisasetus, biodiversiteettistrategia, tiukat ilmastotavoitteet, uusiutuvan energian direktiivi, metsäkatoasetus. 

Kiitos, kun taistelitte näiden puolesta Heidi, Alviina ja Ville. 

Nyt tämän parlamentin, sen osana minun, Villen ja koko vihreän ryhmän, vastuulla on varmistaa näiden toimeenpano. Mutta myös vaatia tulevalta Euroopan komissiolta lisää kunnianhimoa, lisää askeleita eteenpäin. 

Hyvät vihreät ystävät.Erityisesti Suomessakun puhumme ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, meidän on välttämätöntä puhua myös metsistä. 

Tiedot metsien tilasta EU:ssa ovat tällä hetkellä hajanaisia ​​ja epäjohdonmukaisia. Tämä aiheuttaa haasteita metsien kannalta elintärkeän EU-lainsäädännön toimeenpanolle. 

Tästä syystä yksi keskeisimpiä lainsäädäntöhankkeita metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on niin sanottu metsien monitorointiasetus, jonka tavoitteena on koota kattava, yhtenäinen ja ajantasainen metsiä koskeva tietopohja. 

Asetuksen tarkoituksena on, että jäsenmaat, metsänomistajat ja metsänhoitajat voivat reagoida paremmin metsiin kohdistuviin uhkiin ja vahvistaa metsien selviytymiskykyä. 

Suomalaisia metsänomistajia on lähes 600 000. Jokainen heistä ansaitsee käyttöönsä ajanmukaista tietoa omien metsiensä luontoarvoista.

Avoin ja laaja laji- ja luontotieto auttaa myös metsäteollisuutta tunnistamaan hakkuille herkät alueet ja välttämään raakkutuhojen kaltaiset katastrofit. 

Luontotiedon lisäämistä ja avoimuutta on vaatinut myös Metsäteollisuus itse.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin Baltic Sea Action Groupin projektijohtaja Taina Ihaksin esittämän ajatuksen metsiensuojelurahastosta. 

Ihaksin ajatuksen pohjalta ehdotan, että valtio perustaisi rahaston, jonka kautta voisimme suojella ja ennallistaa entistä enemmän arvokasta suomalaista metsäluontoa. 

Varoja metsiensuojelurahastoon kerättäisiin kaikilta toimijoilta, jotka aiheuttavat haittaa metsäluonnolle, esimerkiksi metsäyhtiöltä, mutta myös aurinko- ja tuulivoimatoimijoilta sekä pellonraivauksesta. 

Maksun määrä määrittyisi esimerkiksi hakkuukuutioiden perusteella tai kerättäisiin maankäytön muutosmaksuna. 

Metsiensuojelurahasto on tapa lisätä mahdollisuuksiamme päästä luontotavoitteisiimme sekä vahvistaa luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä vähentämällä yksityisten metsänomistajien taloudellista vastuuta suojelutoimista ja ennallistamisesta. 

Hyvä puoluekokous,Euroopan unioni on olemassa ihmisiä, ei valtioita varten. Köyhyyden torjunta, kohtuuhintainen asuminen, työntekijöiden oikeudet on aika nostaa niiden oikeaan arvoon EU:n päätöksenteossa. 

Puhumme paljon juuri nyt turvallisuudesta ja kilpailukyvystä. 

Mutta mille turvallisuus ja kilpailukyky pohjimmiltaan rakentuvat? 

Vakaalle, vapaalle, tasa-arvoiselle yhteiskunnalle, jossa ihmisten perustoimeentulo, asuminen ja koulutus on taattu. Jossa jokaisella on taustastaan riippumatta mahdollisuus toteuttaa itseään. 

Hyvinvoinnin ja terveyden haasteet eivät ole jäsenmaille yksilöllisiä vaan monet jakavat esimerkiksi kasvavan eriarvoistumisen, laskevan syntyvyyden ja mielenterveyskriisin uhat.

Toivotan lämpimästi tervetulleeksi komission ehdottaman Euroopan unionin ensimmäisen köyhyyden vastaisen strategian. Mutta strategioiden lisäksi täytyy tehdä myös velvoittavaa lainsäädäntöä.

Meidän pitää vähentää sekä absoluuttista että suhteellista köyhyyttä koko Euroopassa ja siihen tarvitaan konkreettisia keinoja, kuten minimitoimeentulon määrittely, joita strategiaan tulen vaatimaan. 

Keskeinen tavoite tulee olla puolittaa köyhyys kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä. 

Asuminen on perusoikeus, jonka eteen olen tehnyt pitkään töitä muun muassa köyhyystutkijana ja asuntoministerinä. Näen, että uusi asuntokomissaarin pesti on hyvä uusi avaus koko Eurooppaa yhdistävän keskeisen sosiaalisen ongelman ratkaisemiseksi.

Yhä useampi haluaa asua Euroopan suurissa kaupungeissa, mutta kohtuuhintaiset asunnot ovat jo nyt monien pienituloisten ulottumattomissa. 

Myös muut isoihin kaupunkeihin keskittyvät ongelmat pahentavat tilannetta: tukiverkkoja ei ole, päihde- ja mielenterveysongelmiin ei saa apua, kattoa ei löydy pään päälle.

Asuntopula on todellisuutta ympäri Eurooppaa. 

Eikä tämä ole Suomessakaan enää vain suurten kaupunkien ongelma, vaan esimerkiksi Lapissakin, jossa monella sektorilla työntekijöistä on pulaa, osaavan työvoiman saatavuutta hankaloittaa kunnollisten asuntojen rajallinen saatavuus.

Suomi on ollut edelläkävijä asunnottomuuden torjunnassa ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämisessä ja nyt pääministeri Orpon hallitus tuhoaa tämän mittaamattoman arvokkaan järjestelmän, josta olemme tunnettuja ja kadehdittuja. Hallitus tekee kaikki ne virheet, miksi asunnottomuus muualla on kasvanut.

Suomalainen asunnottomuustyö ja asunto ensin -periaate ovat vertaansa vailla olevia sosiaalisia innovaatioita, joiden soisi tulevan käyttöön laajemmin EU:n alueella.

Hyvät vihreät ystävät.

Äärioikeistolla, ja perussuomalaisten meppi Tynkkysellä, on kaikkeen ahdinkoon tarjolla vain yksi syyllinen, maahanmuuttaja. 

Äärioikeiston pelossa, tai vallan himossa, maltillinen oikeisto myös EU:ssa lähtee peesaamaan äärimmäisen tiukkaa maahanmuuttolinjaa. Tästä malliesimerkin näimme läheltä myös Suomessa, viimeisimpänä käännytyslain osalta, joka säädettiin, vaikka se on yksiselitteisesti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastainen. 

Tulevan komission agendalla korkealla prioriteeteissa tulee olemaan muun muassa turvapaikkamenettelyn ulkoistaminen, uudet siirtolaissopimukset ja palautusten nopeuttaminen. 

Suomen komissaari Henna Virkkunen on saanutkin tehtäväkseen etsiä uusia “innovatiivisia” keinoja siirtolaisuuden torjumiseksi. 

EU on jo tehnyt aiemmin sopimuksia esimerkiksi Tunisian kanssa siitä, että EU-tukien avulla maa sitoutuu estämään siirtolaisuutta Eurooppaan. 

Nyt on paljastunut, että Tunisiassa viranomaiset ovat tällä EU:n tuella syyllistyneet järkyttäviin ihmisoikeusloukkauksiin, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan ja kidutukseen. 

Turvapaikkamenettelyn ulkoistaminen ei voi tarkoittaa käsien pesemistä vastuusta. Se ei voi tarkoittaa sitä, että EU:n rahoilla, EU:n tuella, EU:n hyväksynnällä tehdään tällaisia julmuuksia. 

Vastuuta tällaisesta ei voi ulkoistaa. 

Odotan, että komissaariehdokas Virkkunen tarttuu työnsä aluksi ripeästi toimeen tällaisten kauheuksien lopettamiseksi. 

EU:sta pitää voida jatkossakin hakea turvapaikkaa oikeudenmukaisessa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa turvapaikkaprosessissa.

Hyvät vihreät ystävät,ehdin tässä ajassa vain raapaista pintaa siitä, miten monien valtavien asioiden äärellä tulemme olemaan Euroopan parlamentissa tällä kaudella.

Jag är glad över att vi gröna är ett parti som står för hopp, möjligheter och lösningar. Vi står för allt det som är europeism när det är som bäst. 

Olemme eurooppalaisten arvojen, hyvinvointivaltion, eurooppalaisuuden ytimessä. Me puolustamme eurooppalaisuutta, kun muut nakertavat sitä.

Ja tieto siitä, että te kaikki teette oman osanne kestävämmän maailman eteen omilla tahoillanne, se rauhoittaa. 

Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan yhdessä, joskus tuskallisen hitaasti, välillä ottaen askeleen pari taaksepäin, mutta sitten taas useamman eteenpäin.

Toivotan teille kaikille voimaa, iloa ja hyviä päätöksiä puoluekokousviikonloppuun. 

Kiitos, että haluatte muuttaa maailmaa!