Itärata Oy

Itäradan selvitys: Suomen raideleveyttä tarkasteltava osana Euroopan liikennejärjestelmää

Jaa

Itäradan selvityksen mukaan eurooppalaisen raideleveyden käyttöönotto Itäradalla on perusteltua, jos samalla edistetään suunnitelmallista raideleveyden laajentamista Suomessa ja tavoitellaan kansainvälisten liikenneyhteyksien parantamista.

Suomalainen raidelveys on historiallisista syistä lähes sama kuin Venäjällä. TEN-T-asetus velvoittaa Suomea arvioimaan kesään 2026 mennessä eurooppalaisen 1435 mm:n raideleveyden käyttöönoton uusien ratojen osalta. Kuva: Itärata Oy, pohjakartta OpenRailwayMap)
Suomalainen raidelveys on historiallisista syistä lähes sama kuin Venäjällä. TEN-T-asetus velvoittaa Suomea arvioimaan kesään 2026 mennessä eurooppalaisen 1435 mm:n raideleveyden käyttöönoton uusien ratojen osalta. Kuva: Itärata Oy, pohjakartta OpenRailwayMap)

Selvityksessä tarkasteltiin Itäradan toteutusvaihtoehtoja eurooppalaisella raideleveydellä ja niiden vaikutuksia raideliikennejärjestelmään, henkilö- ja tavaraliikenteeseen sekä tekniseen toteutettavuuteen. Selvityksen mukaan eurooppalainen raideleveys olisi potentiaalinen vaihtoehto erityisesti, jos se mahdollistaa suoran yhteyden Tallinnan tunnelin kautta Rail Balticaan. Tämä vaihtoehto liittäisi Suomen rataverkon osaksi Euroopan laajuista raideliikennejärjestelmää ja edistäisi tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia Suomessa. 

- Itärata linkittyy vahvasti Euroopan liikenteen TEN-T-verkkoon ja varaus Tallinnan tunnelille näkyy EU:n liikenneverkossa. Yhteys Eurooppaan ja kytkeytyminen yhtenäiseen rataverkkoon on tässä geopoliittisessa tilanteessa koko Suomea hyödyttävä ratkaisu. Suomen tulisi tarkastella liikenneyhteyksiä kokonaisvaltaisesti, luoda raideliikennevisio ja tehdä strategisia ratkaisuja, jotka tukevat investointeja, elinvoimatekijöitä ja turvallisuutta koko Suomessa, toteaa Itäradan toimitusjohtaja Petteri Portaankorva.  

Haasteita on, lisäselvityksiä tarvitaan

Päätös toteuttaa Itärata eurooppalaisella raideleveydellä edellyttäisi tarkempia selvityksiä muun muassamuutostarpeista nykyisille radoille, niiden kustannuksista sekä yhteyksistä Itäradalta Lentoradalle ja Tallinnan tunneliin. Lisäselvityksiä tarvitaan myös useiden arvioitujen vaihtoehtojen toteutettavuuteen liittyviin teknisiin epävarmuuksiin. Näitä ovat esimerkiksi vaikutukset ratapihoihin, henkilöliikenteen laitureihin sekä vaihdollisten yhteyksien lisääntymiseen.   

- Itäradan linjaussuunnittelun tässä vaiheessa ei ole merkittävää eroa, kummalle raideleveydelle rata suunnitellaan. Oleellisinta olisi arvioida vaikutukset Suomen kytkeytymisestä Euroopan rataverkkoon, saada kilpailua Suomen raideliikenteeseen ja avata markkinat uusille toimijoille, näkee Portaankorva. 

Uuden radan suunnitteluun ja rakentamiseen vaikuttavia merkittäviä kustannuseroja ei havaittu suomalaisen ja eurooppalaisen raideleveyden välillä. Nykyisten ratojen raideleveyden muutosten kustannuksia on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön raideleveysselvityksessä (2023).  

Taustalla TEN-T-asetus 

Suunnitteilla oleva Itärata hyväksyttiin heinäkuussa laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen TEN-T-verkkoon (Trans-European Transport Network). TEN-T-asetus velvoittaa Suomea arvioimaan kesään 2026 mennessä eurooppalaisen 1435 mm:n raideleveyden käyttöönoton uusien ratojen osalta sekä esittämään eurooppalaisiin liikennekäytäviin kuuluvat olemassa olevat radat, jotka mahdollisesti muutettaisiin Suomessa käytössä olevasta 1524 mm:n raideleveydestä eurooppalaiseen raideleveyteen. 

Itäradan selvitys täydentää tietopohjaa, jonka perusteella Suomi tekee päätökset raideleveydestä. Aiemmin raideleveyden vaikutuksia on selvittänyt koko Suomen kattavasti liikenne- ja viestintäministeriö (2023) ja ministeriö on parhaillaan käynnistämässä uutta selvitystä eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyden ulottamisesta Haaparannasta Suomen puolelle sekä mahdollista tarvetta uusille raideyhteyksille. Itäradan selvityksen toteutti konsulttiyhtiö WSP. 

Raideleveys on tunnistettu yhdeksi Itäradan suunnittelun keskeisimmistä strategisista valinnoista suurnopeuskaluston hyödyntämisen ja tavaraliikenteen mahdollistamisen ohella. Suunnittelussa tehtävät valinnat vaikuttavat kauaskantoisesti kansainvälisten raideliikennekäytävien sekä Suomen rataverkon ja raideliikennemarkkinoiden kehittämiseen. 

Liitteet:
Itäradan raideleveysselvitys
Itäradan raideleveysselvityksen tiivistelmäraportti 


Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja Petteri Portaankorva, Itärata Oy
petteri.portaankorva@itarata.fi  
p. 050 357 7581

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Rautateiden TEN-T ydinverkko (paksu vihreä), laajennettu ydinverkko (violetti) sekä kattava verkko (ohut vihreä).
Rautateiden TEN-T ydinverkko (paksu vihreä), laajennettu ydinverkko (violetti) sekä kattava verkko (ohut vihreä).
Lataa
Eurooppalainen raideleveys olisi potentiaalinen vaihtoehto erityisesti, jos se mahdollistaa suoran yhteyden Tallinnan tunnelin kautta Rail Balticaan. Kuva: Itärata Oy
Eurooppalainen raideleveys olisi potentiaalinen vaihtoehto erityisesti, jos se mahdollistaa suoran yhteyden Tallinnan tunnelin kautta Rail Balticaan. Kuva: Itärata Oy
Lataa
Itärata Oy:n kuvituskuva, Kouvolan ratapiha.
Itärata Oy:n kuvituskuva, Kouvolan ratapiha.
Lataa
Suomalainen raidelveys on historiallisista syistä lähes sama kuin Venäjällä. TEN-T-asetus velvoittaa Suomea arvioimaan kesään 2026 mennessä eurooppalaisen 1435 mm:n raideleveyden käyttöönoton uusien ratojen osalta. Kuva: Itärata Oy, pohjakartta OpenRailwayMap)
Suomalainen raidelveys on historiallisista syistä lähes sama kuin Venäjällä. TEN-T-asetus velvoittaa Suomea arvioimaan kesään 2026 mennessä eurooppalaisen 1435 mm:n raideleveyden käyttöönoton uusien ratojen osalta. Kuva: Itärata Oy, pohjakartta OpenRailwayMap)
Lataa

Liitteet

Itärata Oy

Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella nopea raideyhteys Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan sekä mahdollistaa nykyistä suoremmat ja nopeammat yhteydet itäiseen Suomeen. Itärata palvelee noin kahta miljoonaa asukasta seitsemän maakunnan alueella. Itärata Oy:n omistavat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia. Itärata kuuluu Euroopan laajuiseen laajennettuun TEN-T-ydinverkkoon. Lisätietoa: www.itarata.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Itärata Oy

Östbanans MKB-process framskrider till nästa skede27.11.2024 10:15:48 EET | Pressmeddelande

Programfasen för förfarandet vid miljökonsekvensbedömning av Östbanan (MKB) håller på att avslutas. I nästa skede ger NTM-centralen i Nyland, i egenskap av kontaktmyndighet, ett utlåtande om programmet. I utlåtandet ingår också åsikter från allmänheten och utlåtanden som begärts av olika myndigheter. Turnén med informationstillfällen för allmänheten som ordnades under hösten visade sig vara en viktig del av programfasen.

Utredning av Östbanan: Närtåg till Borgå centrum – de effektivaste förbindelserna via Kervo och Nickby24.9.2024 14:15:52 EEST | Pressmeddelande

I närtågsutredningen av Östbanan granskades fyra stationsalternativ i Borgå, mellanstationer i Kervo och Nickby samt fortsatt närtågstrafik till Lovisa. Utredningen genomfördes som en del av miljökonsekvensbedömningen och den preliminära generalplanen för Östbanan. Med tanke på helheten verkar den mest kostnadseffektiva lösningen vara att alla tåg stannar i Kungsporten och att sträckningen fortsätter till Kalevagatan i Borgå, eller att ett underjordiskt stickspår byggs från Kungsporten till Borgå centrum. Östbanan möjliggör närtågstrafik mellan Helsingfors och Borgå.

Itäradan selvitys: Lähijunat Porvoon keskustaan – tehokkaimmat yhteydet Keravan ja Nikkilän kautta24.9.2024 14:15:52 EEST | Tiedote

Itäradan lähijunaselvityksessä tarkasteltiin neljää asemavaihtoehtoa Porvoossa, väliasemia Keravalla ja Nikkilässä sekä lähijunaliikenteen jatkamista Loviisaan. Selvitys on tehty osana Itäradan ympäristövaikutusten arviointia ja alustavaa yleissuunnitelmaa. Kokonaisuuden kannalta kustannustehokkain ratkaisu vaikuttaa olevan vaihtoehto, jossa kaikki junat pysähtyvät Kuninkaanportissa ja linjausta jatketaan Porvoon Kalevankadulle tai Kuninkaanportista toteutetaan maanalainen pistoraide Porvoon keskustaan. Itärata mahdollistaa Helsingin ja Porvoon välisen lähijunaliikenteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye