Väitös: Kiinalaisessa runoudessa ihminen ja luonto ovat yhtä

FM Tero Tähtisen yleisen kirjallisuustieteen väitöskirja Tyhjä vuori, tyhjä mieli. Ihmisen ja luonnon suhde klassisessa kiinalaisessa luontorunoudessa tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024.

***

Tero Tähtisen väitöskirja käsittelee tapoja, joilla inhimillisten ja ei-inhimillisten olentojen välinen suhde on ymmärretty ja kuvattu kiinalaisen shanshui-runouden perinteessä. Käsite shanshui tarkoittaa kirjaimellisesti ”vuoret-vedet” ja viittaa villin luonnon kosmologiaan, jonka erottamaton osa myös ihminen on. Klassiselle kiinalaiselle luontorunoudelle luonto ei siis ole ”paikka” tai lajitelma luonnonobjekteja vaan olemassaolon taso.

Klassisen kiinalaisen kirjallisuuden maailmankuvaa ja poetiikkaa ei ole aiemmin akateemisesti tutkittu Suomessa eli Tähtisen väitöskirja on uraauurtava tutkimus. Väitöskirjassaan Tähtien erittelee perinteistä kiinalaista luonto- ja maisemakäsitystä sekä pohtii kiinalaisen kirjallisuusajattelun ontologisia perusteita. Tätä taustaa vasten hän analysoi kiinalaista luontorunoutta, joka nykyisessä merkityksessään syntyi 300- ja 400-lukujen taitteessa.

Tähtisen väitöskirjan pääosio koostuu neljästä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelevät kiinalaista shanshui-filosofiaa ja sen ilmestymiä runoudessa, Tang-kauden (618–905) runouden kuvitteellisia maisemia, buddhalaisen ei-minä-ajattelun vaikutuksia Wang Wein (701–761) runouteen ja maatilaa paikkana Tao Qianin (n. 365–427) runoudessa. Kaikki tutkimuksessa käsitellyt runoilijat kuuluvat kiinalaisen kirjallisuuden kaanoniin.

Siinä missä länsimainen kirjallinen perinne esittää luonnon usein inhimillisen toiminnan kehyksenä tai esteettisen kokemuksen kohteena, kiinalaisen runouden todellisuudessa ihminen on pikemminkin osa todellisuuden verkostoa. 

– Koska ihminen ei ole luonnonmaailmaa ulkopuolelta tarkkaileva subjekti, hän kokee elävää yhteyttä vuorten ja vesien muodostaman kokonaisuuden kanssa. Buddhalaisvaikutteisissa runoissa "minuus" voi jopa kokonaan sulautua osaksi todellisuutta, jolloin eroa kokijan ei koetun välillä ei voi enää kategorisesti vetää, Tähtinen kertoo.

Tähtisen väitöstutkimus avaa suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen horisonttia itäaasialaisen runouden ja kirjallisuuskäsityksen suuntaan. Samalla se osoittaa, että modernien teoreettisten työkalujen avulla klassikoista on mahdollista löytää kokonaan uusia ja aiemmin tutkimattomia puolia.

***

Väitöstilaisuus perjantaina 4. lokakuuta

FM Tero Tähtisen yleisen kirjallisuustieteen väitöskirja Tyhjä vuori, tyhjä mieli. Ihmisen ja luonnon suhde klassisessa kiinalaisessa luontorunoudessa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024 klo 13 Pinni B -rakennuksen salissa 1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Anna Hollsten Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari Kivistö yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta Tampereen yliopistosta.