SDP:n Piritta Rantanen: Onneksi edes EU pitää Suomessa työntekijän puolta

EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien maataloustukien saamiseen on tehty viime hallituskaudella käynnistettyjä uudistuksia. Hallitus on antanut esityksen laeiksi tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskevien lakien muuttamisesta ja uudistusten on määrä astua voimaan 1.1.2025. Näistä merkittävin on nk. sosiaalinen ehdollisuus, joka ohjaa maatalouden työnantajia varmistamaan jo nyt voimassa olevien työsopimus- ja työsuojelulainsäädännön vaatimusten toteutuminen tukien menettämisen uhalla.

– Työnantajalle esitettävät sosiaalisen ehdollisuuden vaatimukset eivät ole meillä mitään uutta, vaan ne velvoittavat jo työnantajaa työturvallisuuslain, työaikalain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain nojalla. Kyse on näiden vaatimusten noudattamisesta. Esimerkiksi työehtojen osalta on huomioitava, että alan työehtosopimusta noudatetaan myös ulkomaisten työntekijöiden kanssa tehtävissä työsopimuksissa. Luottamukseen perustuvan ilmapiirin luominen vakauttaa myös työympäristöä, jolloin työturvallisuus kasvaa, kun mahdollisten väärinymmärrysten sijaan voidaan keskittyä itse työtehtävään, Rantanen kuvailee.

– Työsuojelun osalta on varmistettava, että muun muassa lakisääteinen työterveyshuolto ja vakuutukset on järjestetty asianmukaisesti ja että työvälineet ovat ehjät ja toimintakunnossa.

Sosiaaliseen ehdollisuuteen kuuluvien vaatimusten täyttymistä tarkastellaan työsuojelutarkastusten yhteydessä. Jos työsopimus- tai työsuojelulainsäädännön laiminlyöntejä havaitaan eikä työnantaja kehotuksesta huolimatta korjaa puutteita ohjeistetulla tavalla ja annetussa määräajassa, voidaan työnantajalle EU:n kokonaan tai osittain rahoittamaa maataloustukea periä takaisin.

– Työturvallisuuden tärkeyttä on järkevää korostaa taloudellisella ohjauksella, sillä maatalous on yksi Suomen vaarallisimmista toimialoista. Kuolemaan johtaneista työtapaturmista lähes puolet tapahtuu maataloudessa, Rantanen toteaa.

Aluehallintovirastot toivat yhteislausunnossaan esiin, että työperäinen hyväksikäyttö ja muut työelämän yhteiskunnan kustannuksia lisäävät lieveilmiöt, jopa rikoksetkin, ovat maa- ja metsätaloudessa arkipäiväisiä.

– On täysin käsittämätöntä, että työnantaja voi samaan aikaan sekä aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia että saada toimintaansa tukea. Olisi syytä selvittää sosiaalisen ehdollisuuden tuomista myös kansallisiin maataloustukiimme. Kyse ei ole vain Suomen sisäisestä asiasta, vaan yhteisesti sovittujen vaatimusten voi nähdä vievän maataloutta koko EU:n alueella työntekijän kannalta reilumpaan suuntaan. Suomella voi olla ilmastonmuutoksen takia jatkossa suurempi merkitys ruoantuottajana, joten on suomalaisenkin maataloustuottajan etu, että tuotannon vastuullisuuteen puututaan vaikuttavilla keinoilla, Rantanen päättää.