Ei päivää ilman kuitukankaita – miksi kestävät kuitukankaat ovat seuraava iso juttu?
Kertakäyttöisistä kuitukankaista valmistetut tuotteet ovat läsnä arjessamme aamusta iltaan ja yöhön. Kuitukangasteollisuuteen liittyy kuitenkin maailmanlaajuisia ja kasvavia kestävyysongelmia. Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), VTT ja Aalto-yliopisto ovat innovoineet kestävämpiä kuitukangasratkaisuja ja tutkineet aihetta SUSTAFIT-hankkeessa yhdessä 17 yrityksen kanssa.
Kuitukankaita käytetään tuhansissa tuotteissa ja niitä valmistetaan valtavia määriä vuosittain. Alan teollisuus on iso bisnes. Kuitukankaita on muun muassa hygieniatuotteissa, vaipoissa, pölynimuripusseissa, siivouspyyhkeissä, suojavaatteissa, haavanhoitomateriaaleissa, ilmansuodattimissa, vuodevaatteissa, eristysmateriaaleissa, maskeissa ja kertakäyttöpyyhkeissä.
– Ne ovat kankaita, joita ei aina näe, mutta jotka ovat siellä, missä niitä tarvitaan, ja jotka toimivat tavalla, johon muut eivät pysty, kuvaili hankkeessa vieraillut professori Behnam Pourdeyhimi The Nonwovens Institutesta.
Kestävät ja tarkoituksenmukaiset kuitukankaat muuttavat teollisuuden suuntaa
Perinteisten öljypohjaisten kuitukangasmateriaalien valmistus kuluttaa runsaasti luonnonvaroja ja synnyttää jätettä. Vain murto-osa tekstiileistä kierrätetään uusiksi tekstiilikuiduiksi.
Kestävät kuitukankaat ovat innovatiivinen ratkaisu kuluttajille ja teollisuudelle. Ne valmistetaan kierrätetyistä tai biopohjaisista materiaaleista, joten ne voivat vähentää ympäristövaikutuksia merkittävästikin. Ne voidaan myös suunnitella kestämään käyttöä pidempään, mikä vähentää tarvetta jatkuvalle uusien tuotteiden valmistukselle.
Kestävissä kuitukankaissa on myös teknisiä etuja, kuten korkea kulutuskestävyys, hengittävyys ja kosteudensieto.
– Kuitukankaat ovat merkittävä kestävyystutkimuksen ja innovaatioiden alue, ja ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia uusille teknologioille, uusille kestävämmille tuotteille ja liiketoimintamalleille, kertoo Sustainable fit-for-purpose nonwovens (SUSTAFIT) -hankkeen projektipäällikkönä toiminut tutkija ja yliopettaja Pia Hautamäki Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Tutkimushankkeessa saatiin aikaan monia konkreettisia tuloksia
Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Aalto-yliopisto toteuttivat syyskuussa päättyneen hankkeen yhdessä 17 yrityskumppanin kanssa.
2,6 miljoonan euron hankkeen rahoittivat Business Finland sekä osallistuvat organisaatiot. Ne pyrkivät yhdessä muuttamaan innovaatiot uudeksi liiketoiminnaksi ja tekivät muun muassa aktiivista tuote- ja materiaalikehitystyötä. Yritykset saivat eväitä myös liiketoimintamalliensa kehittämiseen.
Korkeakouluilla on tärkeä rooli tekstiiliteollisuuden ammattilaisten tulevaisuuden osaamisessa. Kuluttajille kestävät kuitukankaat näkyvät turvallisempina, ympäristöystävällisempinä ja kestävyydeltään parantuneina tuotteina.
– Nykykuluttajat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksista ja vaativat tuotteilta kestävyyttä ja eettisyyttä. Kehittämällä entistä kestävämpiä kuitukankaita teollisuus voi vastata vaatimuksiin ja vahvistaa kuluttajien luottamusta. Tämä voi myös lisätä brändien arvoa ja kilpailukykyä markkinoilla, Hautamäki arvioi.
Hän muistuttaa, että kestävät kuitukankaat monipuolisine käyttömahdollisuuksineen tekevät niistä tärkeän osan tekstiiliteollisuuden kestävämpää ja ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.
– Nyt on aika siirtyä innovatiivisiin ja vastuullisiin ratkaisuihin, joissa kestävät kuitukankaat ovat keskiössä. On hienoa, että suomalaisessa SUSTAFIT-tutkimushankkeessa olemme viitoittaneet tietä kansainvälisestikin.
Business Finlandin ja osallistuvien organisaatioiden rahoittamassa Sustainable it-for-purpose nonwovens (SUSTAFIT) -tutkimushankkeessa koottiin yhteen kuitukangasarvoketjun tekijöitä, ratkottiin tunnistettuja tutkimushaasteita yhteistyössä kansainvälisten huippuosaajien kanssa sekä kasvatettiin suomalaisten toimijoiden kansainvälistä vientipotentiaalia. Hankkeen toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), VTT ja Aalto-yliopisto. Tutkimushankkeeseen osallistuivat UPM, Fortum, SharpCell, Kemira, Fiber-X, Spinnova, Lixea, Valmet, Nordic Bioproducts Group, Rester, Sulzer, Anpap, NordShield, Lounais-Suomen Jätehuolto, Paptic, JedX Medcare ja Mirka. Hanke oli käynnissä 1.10.2022–30.9.2024.
Lisätiedot:
Pia Hautamäki
Yliopettaja
Soveltavan tutkimuksen keskus
Tampereen ammattikorkeakoulu
pia.hautamaki@tuni.fi, 040 4156 827
Kuvat: Erica Dahlstöm-Dezonne
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tampereen ammattikorkeakoulu on monialainen työelämäkorkeakoulu, joka vastaa työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin tuottamalla parasta ammatillista korkeakoulutusta ja innovaatioita. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja työelämän kumppaneiden kanssa, kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kärkiosaamisemme suuntautuu oppimisen edistämiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen, ekologisiin innovaatioihin ja sosiokulttuurisiin haasteisiin. TAMKissa on yli 10 000 opiskelijaa ja vakituista henkilöstöä noin 700.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen ammattikorkeakoulu
Sairaanhoitajaksi Suomessa – ensimmäiset osaamistaan täydentävät sairaanhoitajat valmistumassa31.10.2024 09:42:06 EET | Tiedote
Vuonna 2022 alkaneen Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen tarkoituksena on täydentää EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden opiskelijoiden sairaanhoitajan tutkinto vastaamaan suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa. Vuonna 2023 valittiin 125 osaamistaan täydentävää sairaanhoitajaa viiteen eri ammattikorkeakouluun: Laureaan, Tampereen ammattikorkeakouluun, Turun ammattikorkeakouluun, Savonia-ammattikorkeakouluun ja Oulun ammattikorkeakouluun. TAMKiin opiskelijoita valittiin yhteensä 21.
Kestävää ja aktivoivaa kaupunkikehitystä ihmistä varten29.10.2024 12:16:40 EET | Tiedote
Miten voisit vaikuttaa urbaanin asuinalueesi viihtyvyyteen ja toimivuuteen? Penkit, roskikset, katokset, pyörätelineet ja leikkikentät ovat osa elinvoimaista ja kestävää kaupunkikuvaa, ja asukkaita voidaan osallistaa niiden hankintoihin. Eurooppalaisessa MULTIGINATION-hankkeessa pilotoidaan uudenlainen markkinapaikka, jonne yritykset voivat viedä kaupunkielämää edistävät tuotteensa hankinnoista päättäville. Asukkaat voivat ehdottaa tuotteita markkinapaikalle ja kommentoida niiden toiminnallisuutta.
Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtajaksi on valittu Mika Hannula10.10.2024 08:31:11 EEST | Tiedote
Mika Hannula toimii tällä hetkellä Turun yliopiston vararehtorina. Hän aloittaa uudessa tehtävässään Tampereella 1.1.2025. TAMKin hallitus teki yksimielisen valintapäätöksen kokouksessaan maanantaina 7.10.2024.
Terveydenhoitaja on terveyden edistämisen asiantuntija8.10.2024 13:51:56 EEST | Tiedote
Tänä syksynä on kulunut 100 vuotta siitä, kun terveydenhoitajakoulutus käynnistyi Suomessa. Yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa ovat myös alan koulutus sekä terveydenhoitajien työ muuttuneet. Vetovoima ammattiin, jonka keskiössä on yksilöiden ja yhteisöjen terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ, on edelleen hyvä.
TAMKin Vuoden alumni Turkka Lehtonen: ”Röntgenhoitajan työssä saan yhdistää kaksi intohimoani, tekniikan ja ihmisen”2.10.2024 12:42:47 EEST | Tiedote
Turkka Lehtosen polku röntgenhoitajaksi on ollut omalaatuinen. Lukion ja armeijan jälkeen Lehtonen tähtäsi ensin diplomi-insinööriksi, mutta kutsumus ihmisläheisempään työskentelyyn sai hänet muuttamaan suuntaa ja aloittamaan röntgenhoitajan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Nykyisin hän työskentelee sädehoitoyksikössä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme