Työtiimin yhteisöohjautuvuus edellyttää avointa, rakentavaa ja kannustavaa vuorovaikutusta
Yhteisöohjautuvuus työskentelyssä tarkoittaa, että tiimi ohjautuu autonomisesti yhteiseen suuntaan avoimen ja kannustavan vuorovaikutuksen avulla. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että yhteisöohjautuvuus rakentuu arjen pienistä vuorovaikutuksen tavoista, jotka tukevat tiimin autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta.
Yhteisöohjautuvuuteen nojaavassa työskentelyssä työtiimi ohjautuu autonomisesti eli vapaasti ja itsenäisesti tiettyyn yhteiseen suuntaan avoimen, rakentavan ja kannustavan vuorovaikutuksen myötä. Tällaisessa työskentelyssä keskeistä on tiimin jäsenten aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja toimintakäytäntöjen määrittelyyn. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Sara Kerosen tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaisten kielellisten tekojen kautta yhteisöohjautuvuus rakentuu työtiimin oppimistilanteissa.
Työelämä tarvitsee yhteistyöohjautuvampia tiimejä
Kun työtehtävät asiantuntijatyössä ovat yhä monimutkaisempia ja haastavampia, työntekijöiden itseohjautuvuuden rinnalla tarvitaan yhä enemmän yhteisöohjautuvuutta. Työtehtäviä suoritetaan harvoin alusta loppuun täysin yksin, jolloin esimerkiksi konsultointi, moniammatilliset tiimit sekä erilaiset pari- ja ryhmätyöskentelyn muodot ovat olennaisia työskentelyn tapoja organisaatioissa. Tämä edellyttää yhdessä tekemistä ja uuden oppimista sekä yhteisöllisiä työkäytäntöjä. Lisäksi vastuuta työstä ja oppimisesta on siirretty yhä enemmän organisaatiolta työntekijöiden ja tiimien vastuulle. Yhteisöohjautuvuuden voidaankin nähdä vastaavan nykypäivän työelämän sekä työntekijöiden tarpeita, sillä se korostaa aktiivista osallistumista, motivaation merkitystä, joustavuutta sekä yhdessä asioiden pohtimista.
Yhteisöohjautuvasti toimiva tiimi asettaa tavoitteita omalle toiminnalleen, analysoi mahdollisia ongelmia, tekee suunnitelmia ja arvioi omaa työskentelyään. Keskeistä on vapaus päättää ja rakentaa tiimin sisällä sen toimintatavat kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi. Kun tiimi voi itse päättää heille sopivat toimintatavat, voi tämä lisätä myös tiimin jäsenten motivaatiota.
Olennaista on tukea ryhmän jäsenten autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta, mikä auttaa sitoutumisessa yhteiseen päämäärään sekä motivaation ylläpitämisessä. Tiimissä työntekijät voivat edistää toistensa autonomiaa antamalla perusteluja näkemyksilleen ja tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Osaamista tuetaan antamalla palautetta sekä tekemällä suunnitelmia yhdessä. Yhteenkuuluvuutta puolestaan vahvistavat kannustavat ja rohkaisevat kommentit sekä myötätunnon osoittaminen. Tällainen vuorovaikutus luo luottamuksellisen ja positiivisen ilmapiirin, mikä puolestaan edesauttaa oppimista.
Yhteistyön rakentuminen vaatii yksilöiden työpanokset
Toisaalta yhteisöohjautuvuus pohjautuu kuitenkin yksilöiden itseohjautuvuuteen ja heidän aloitteellisuuteensa oppimistilanteissa. Yhteisöohjautuvuuteen ja sen rakentumiseen työyhteisössä voikin jokainen itse vaikuttaa omalla toiminnallaan.
”Lopulta kyse on hyvin arkisista ja pienistä vuorovaikutuksen tavoista, joilla yhteisöohjautuvuutta voidaan rakentaa”, Keronen pohtii.
Vaikka yhteisöohjautuvuudessa keskeistä on tiimien autonomia, tarvitsee se samanaikaisesti ohjaajaa tai lähijohtajaa tukemaan ja valmentamaan tiimiä. Lähijohtajan roolina on auttaa tiimiä rakentamaan yhteiset pelisäännöt sekä varmistaa, että jokaisella tiimin jäsenellä on tarvittava osaaminen yhteisöohjautuvaan työskentelyyn eli hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Olennaista olisi myös pohtia, minkälaisia käytäntöjä yhteisöohjautuvuus kussakin organisaatiossa edellyttää sekä millaisten raamien sisällä sitä voidaan toteuttaa.
”Kiinnittäisin myös huomiota siihen, että yhteisöohjautuvasti toimivat tiimit ja heidän työskentelynsä on linjassa organisaatioiden laajempien tavoitteiden ja strategien kanssa”, Keronen kertoo.
Keskeistä yhteisöohjautuvuuden rakentamisessa on luoda kannustava ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa tiimin jokainen jäsen kokee olevansa merkityksellinen ja motivoitunut. Tällöin tiimi voi autonomisesti ja vastuullisesti tehdä päätöksiä, oppia uusia asioita sekä ohjautua yhtenä yksikkönä kohti asetettuja tavoitteita.
”Yhteisöohjautuvuuden tarkoituksena ei ole, että yksittäiset tiimit voivat sooloilla, vaan se, että tiimin sisällä on vapaus rakentaa ja luoda tarkoituksenmukaisia käytäntöjä kulloiseenkin työ- ja oppimistilanteeseen vapaammin”, Keronen tiivistää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sara Keronen, sara.e.keronen@jyu.fi
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mentorit auttavat kansainvälisiä osaajia juurtumaan Keski-Suomeen28.10.2024 08:00:00 EET | Tiedote
JYU.INTEGRAN ensimmäinen mentorointipilotti lähenee loppuaan. Kokemukset pilotista ovat olleet myönteisiä, ja mentorointiohjelmaa on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna. Pilotissa on saatettu yhteen 23 mentori-aktoriparia moninaisilta aloilta, esimerkiksi koulutuksen, IT:n, taloushallinnon, sosiaali- ja terveysalan ja markkinoinnin piiristä. He ovat tavanneet 1-2 kertaa kuussa vuoden ajan.
Lapsi voi liikkua terveyden kannalta riittävästi ilman motorista taituruutta. Tärkeintä on löytää oma tapa liikkua arjessa28.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Motorisia taitoja on pidetty tärkeinä lasten fyysisen aktiivisuuden ja terveyskunnon taustatekijöinä. Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Maria Kasasen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaislapsuuden motorisilla taidoilla voi olla myönteinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja terveyskuntoon myöhemmin lapsuudessa. Yhteys on kuitenkin moninainen ja riippuu osittain siitä, miten motorisia taitoja mitataan ja jaotellaan.
En finlandssvensk teckenspråkskorpus är publicerad25.10.2024 08:58:00 EEST | Tiedote
Den första delen av den finlandssvenska teckenspråkskorpusen publicerades i Språkbanken (FIN-CLARIN) i oktober 2024, vilket kommer att firas torsdagen den 31 oktober 2024 kl. 13.00–15.00 vid Jyväskylä universitet.
Tutkimus: Hauskuudesta vakavaa kilpailuetua?24.10.2024 12:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto valmistelevat yhteistä monitieteistä Funmersive-tutkimushanketta, jossa tutkitaan hauskuuden rooleja palvelumuotoilussa ja koetun hauskuuden vaikuttavuutta. Tavoitteena on luoda tämän tutkimustiedon pohjalta uusia palvelumuotoilun työkaluja, jotka voivat muun muassa sitouttaa asiakkaita palvelujen pitempiaikaiseen käyttöön. Tutkimushankkeeseen valmistellaan yhteistyökonsortiota Business Finland -rahoitteista tutkimushanketta varten, johon eri toimialojen yritykset ovat tervetulleita mukaan.
Väitös: Vanhemman ja lapsen yhteisestä leikistä tukea pienten lasten keskittymistaitoihin (Teivaanmäki)24.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
PsM Sini Teivaanmäen väitöskirja tuo uutta tietoa alle kouluikäisten, psyykkisesti oireilevien lasten arjen toiminnanohjauksen vaikeuksista. Väitöskirjan tulokset puoltavat Leikitään ja keskitytään (LeKe)-intervention toimivuutta matalan kynnyksen tukimuotona perheille, joissa vanhemmilla on huolta heidän alle kouluikäisen lapsensa ylivilkkaudesta ja tarkkaavuuden vaikeuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme