Itä-Suomen avin johto ja alueen kansanedustajat tapasivat – tapaamisen pääkohdat kootusti

Lupa- ja valvontaviraston valmistelussa alueellisen läsnäolon ratkaiseminen keskeistä

Vuosi 2025 tulee olemaan viimeinen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintavuosi. 

Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Markku Tervahauta avasi tilaisuuden ja johdatteli osallistujat viraston lakisääteisten tehtävien ja strategisen tulosohjauksen tiivistämisen kautta Itä-Suomen aluehallintoviraston strategiseen painopisteeseen ”Kestävä ja kokonaisturvallinen itäinen Suomi”. Aluehallintoviraston vastuualueiden johtajat kertoivat uuden viraston valmistelutilanteesta.

Valtiontalouden sopeuttamistoimet kulkevat uudistuksen rinnalla. Aluehallintoviraston perustoiminnan ei kuitenkaan tulisi häiriintyä, vaikka se kuormittuukin voimakkaasti, sillä Lupa- ja valvontaviraston valmistelu sitoo mittavasti resursseja. 

Uuden viraston rakentamisessa haasteena on saada tiukassa aikataulussa tuotettua ja otettua käyttöön parhaat käytännöt siten, että uuden Lupa- ja valvontaviraston toiminta käynnistyy mahdollisimman häiriöttömästi. Lisäksi ratkaistavana on, millä rakenteilla varmistetaan, että alueelliset erityispiirteet ja tarpeet pystytään jatkossa ottamaan huomioon sekä kuinka toimitaan osana alueellisia verkostoja.

Ympäristölupa-asioissa avin nykyiset lupaviranomaistehtävät ja ELY-keskusten valvontaviranomaistehtävät muodostavat jatkossa saumattoman kokonaisuuden - yhden luukun palvelun. Tämä edellyttää muutoksia sekä asioiden käsittelyä koskevissa että substanssilaeissa. Haasteena on myös alueellisten virastojen erilaisten toimintatapojen ja eri viranomaistoimintojen yhteensovittaminen sekä kehittäminen.

Soteri-ruuhkan purku jatkuu

Sote-valvontalaki tuli voimaan nopealla aikataululla ja Soteri-rekisteri jouduttiin ottamaan käyttöön keskeneräisenä, mikä ruuhkautti hakemusten käsittelyn. 

Soteri-rekisteriä, hakemuskäsittelyä ja näihin liittyvää ohjausta on voimakkaasti kehitetty kuluneen vuoden aikana, ja kehittämistyötä jatketaan edelleen eri muodoissa, totesi peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtaja Ulla Ahonen. 

Ruuhkan purku on johtanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) määräykseen virka-avun antamisesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja vaatinut myös virkamiesten siirtämistä valvonta- ja kantelutehtävistä tekemään Soteri-rekisteröintejä. Hakemusten odotettavissa oleva keskimääräinen käsittelyaika löytyy Valviran verkkosivuilta. 

Sosiaali- ja terveydenhuollossa omavalvonnan puutteet ovat johtaneet aluehallintoviraston puuttumisiin

Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat sote-järjestämisen ja hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen lainmukaisuutta ja antavat valvontaan liittyvää ohjausta tehtävä- ja toimintavaltajaon mukaisesti. Viranomaisvalvonnan tehtävä on edistää ja varmistaa omavalvontaa ja puuttua asiaan, kun omavalvonta ei riitä. 

Hyvinvointialueiden omavalvonta on vielä kehittymässä ja vaihtelee hyvinvointialueittain esimerkiksi resurssien ja valvonnan suuntaamisen osalta. Aluehallintoviraston valvonnassa keskeisiä asioita ovat olleet iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen ja lastensuojelu, kertoi johtaja Ulla Ahonen.

Aluehallintovirastoon tehdyt kantelut ja epäkohtailmoitukset ovat koskeneet ensisijaisesti lastensuojelua, vammaispalveluita ja kehitysvammahuoltoa, perustason vastaanottopalveluja, ympärivuorokautisia päivystyspalveluja, somaattista erikoissairaanhoitoa ja psykiatriaa. 

Tyypillisimmät syyt liittyvät hoidon tai palvelun laatuun, sisältöön ja saatavuuteen, diagnoosin tai hoidon viivästymiseen, palveluiden järjestämiseen, menettelytapavirheisiin, henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen, asiakas- tai palvelusuunnitelmaan ja palvelutarpeen arviointiin sekä epäasialliseen käytökseen tai kohteluun. 

Pääasialliset seuraamukset ovat käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen, huomautus, kehotus, määräys tai äärimmillään jopa uhkasakon asettaminen.

Varautumisen ja valmiuden ratkaisut on tehtävä huolella valtion aluehallintouudistuksessa

Lupa- ja valvontavirastossa varautumisen alueellinen yhteistyö järjestetään varautumisen yhteistyöalueilla, jolloin Itä-Suomen avin nykyinen toiminta-alue laajenee myös Keski-Suomeen. Varautumisen yhteistyöalueilla tulee jatkossakin olemaan myös alueelliset valmiustoimikunnat, kertoi pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja Joni Henttu. 

Uuden viraston valmistelussa on olennaista ottaa huomioon turvallisuusympäristön tila ja keskittyä varautumisen alueellisen yhteistyön järjestäminen siten, että nykyiset toiminnot siirtyvät uuteen organisaation mahdollisimman pienin vaurioin. Ukrainan sodan opit tulee ottaa vakavasti, jolloin on tärkeää varmistaa vahvat ja itsenäisesti hyvin toimivat alueet.

Työsuojeluviranomainen kannattaa kausityölain muutosta, jolloin myös marjanpoimijat saisivat kausityöviisumin

Suomessa kerätään luonnontuotteita nykyisin kolmella eri statuksella:

• jokamiehen oikeudella eli omaan käyttöön tai ansionhankintamielessä itsenäisenä toimijana
• marjalain alaisena eli jonkun toimijan lukuun sekä
• työsuhteessa.

Ns. marjalaki ei ole poistanut ongelmia. Marja-alan tilanne ja Suomen valtion lepsu toiminta asian korjaamisessa on saanut voimakasta kritiikkiä myös muun muassa Thaimaan Suomen-suurlähettiläältä, kertoi työsuojelun vastuualueen johtaja Markku Rautio.

Valvonnan tarve on merkittävä. Nykyisillä resursseilla valvontaa ei voida tehdä siten, että sillä saavutettaisiin juurikaan mitään. Valvonta kannatta joko lopettaa kokonaan tai resursseja on oikeasti merkittävästi lisättävä. Merkittävä tarkoittaa tässä yhteydessä vajaan miljoonan euron lisäystä työsuojeluviranomaisen toimintamäärärahaan. Tällä palkattaisiin 10 tarkastajaa eri puolille Suomea sekä 1–2 juristia hoitamaan em. toiminnassa esiin tulleita rikosasioita, totesi Markku Rautio.

Opetus- ja kulttuuritoimea koskevissa lainsäädäntöuudistuksissa on oltava huolellisia

Hallitus on vahvistamassa aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa perusopetuslakia muuttamalla. Nykyisin aluehallintovirastoilla ei ole perusopetuksen valvontatoimivaltaa. Valvontatoimivallasta ja riittävistä valvonta- ja ohjauskeinoista tulee säätää. Myös riittävä resurssointi on turvattava valvonnan toteutukseen, totesi opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueen johtaja Anu Liljeström puheenvuorossaan.

Yksityisen varhaiskasvatuksen palauttaminen ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi täytyy toteuttaa niin, ettei toiminnan käynnistäminen edellytä aluehallintoviraston tekemää toimipaikan tarkastamista. 

Mikäli toimitilojen tarkastus säädetään aluehallintoviraston tehtäväksi, se vaatisi merkittävää resurssilisäystä ja myös ilmoituksenvaraisen rekisteröinnin suoritemaksu kasvaisi todennäköisesti moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Toimitilojen tarkastus ei kevennä menettelyä, vaan hidastaa ja aiheuttaa toimijoille lisäkustannuksia, painotti Anu Liljeström.

Huolestuttavaa myös on, kuinka tulee onnistumaan kuntien vastuu jatkossa kouluttaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilökuntansa itse, kun aluehallintovirastojen täydennyskoulutustehtävä loppuu 1.1.2025 alkaen. Arvioitavaksi jää, miten laajasti, laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti koulutusta pystytään jatkossa järjestämään.

Avin jakamat valtionavustukset kohdistuvat pääosin haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tukemiseen. Valtiontalouden säästöjen kohdennukset tulee tehdä harkiten, muistutti Anu Liljeström lopuksi.

Itä-Suomessa on vireillä useita kaivoshankkeita

Maailmanpoliittinen tilanne on johtanut siihen, että Itä-Suomessa on tullut ja on tulossa vireille useita kaivoshankkeita.

Vihreän siirtymän hankkeille annetaan lain mukaisesti lupakäsittelyssä etusija, mikäli ne täyttävät sitä koskevat kriteerit. Toistaiseksi tässä kategoriassa on vain biokaasuhankkeita, totesi ympäristölupavastuualueen johtaja Johanna Ahonen. 

Aluehallintovirastosta tapaamiseen osallistuivat ylijohtaja Markku Tervahaudan lisäksi vastuualueiden johtajat sekä aluehallintoviraston henkilöstön edustaja.

Tuleva aluehallintouudistus on henkilöstön horisontissa keskeisenä tekijänä, totesi henkilöstön edustajana tarkastaja Tomi Lappalainen. 

Kansanedustajista tilaisuuteen osallistuivat Juho Eerola, Hanna Kosonen, Laura Meriluoto, Jaana Strandman, Timo Suhonen, Oskari Valtola ja Tuula Väätäinen. Lisäksi mukana oli myös neljän muun kansanedustajan avustajia.

Vastaava kansanedustajien tapaaminen järjestetään taas vuoden kuluttua ja näillä näkymin se onkin viimeinen Itä-Suomen aluehallintoviraston järjestämä tapaaminen.

Lisätietoja tapaamisesta

ylijohtaja Markku Tervahauta, p. 0295 016 000 (vaihde)
neuvotteleva virkamies Timo Tiainen, p. 0295 016 837

eri aihealueista:
johtaja Johanna Ahonen, p. 0295 016 867
johtaja Ulla Ahonen, p. 0295 016 888
johtaja Markku Rautio, p. 0295 016 000 (vaihde)
johtaja Anu Liljeström, p. 0295 016 224
johtaja Joni Henttu, p. 0295 017 364

etunimi.sukunimi@avi.fi, Itä-Suomen aluehallintovirasto