Koiran ja omistajan vuorovaikutus heijastuu sydämen sykkeeseen
Tutkimus Jyväskylän yliopistossa osoitti, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu mukautuvat toisiinsa vuorovaikutuksen aikana. Korkea sykevälivaihtelu liittyy rentoutumiseen, ja matala sykevälivaihtelu viittaa virittymiseen. Tutkimus syventää ymmärrystä koiran ja omistajan välisestä tunneyhteydestä ja sen fysiologisista mekanismeista.
Tunneyhteys parantaa vuorovaikutusta ihmissuhteissa. Lapsen ja vanhemman tunteiden synkronoituminen vuorovaikutuksessa on keskeistä kiintymyssuhteelle. Myös koiran ja omistajan välinen suhde perustuu kiintymykseen, mutta sen fysiologisista mekanismeista tiedetään hyvin vähän.
Koiran ja omistajan sykevälivaihtelu mukautuvat toisiinsa
Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksella, Monitieteisessä aivotutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa vuorovaikutuksen aikana. Sykevälivaihtelu, eli sydämen lyöntien välisten aikojen vaihtelu, kertoo autonomisen hermoston tilasta. Korkea sykevälivaihtelu liittyy rentoutumisen ja palautumisen tilaan, ja matala sykevälivaihtelu viittaa virittymiseen tai kuormitukseen, kuten tentti- tai urheilusuorituksen aikaiseen stressiin. Tutkimuksessa omistajan korkea sykevälivaihtelu oli yhteydessä koiran korkeaan sykevälivaihteluun, ja päinvastoin. Lisäksi koiran ja omistajan aktiivisuus eli liikkeen määrä mukautui toisiinsa tutkimuksen aikana.
Aktiivisuuden ja sykevälivaihtelun yhteydet erilaiset
Sykevälivaihtelun ja aktiivisuuden yhteyttä koiran ja omistajan välillä tarkasteltiin erillisten vuorovaikutustehtävien aikana. Sekä syke että aktiivisuus olivat toisiinsa yhteydessä koirien ja omistajien välillä, mutta eri aikoina. Vapaamuotoisten lepojaksojen aikana omistajan korkea sykevälivaihtelu oli yhteydessä koiran korkeaan sykevälivaihteluun, eli kun omistaja oli rentoutunut, myös koirakin oli rauhallinen. Sen sijaan omistajan ja koiran aktiivisuus oli samankaltaista tutkimuksen tehtävien kuten leikin aikana. Liikkeen tiedetään vaikuttavan sykkeeseen, mutta näiden muuttujien voimakkaimmat yhteydet koiran ja omistajan välillä osuivat siis eri tilanteisiin eivätkä täysin selitä toisiaan. Tämä viittaa siihen, että sykevälivaihtelun yhteys heijastaa enemmän tunnetilan kuin aktiivisuuden yhteyttä.
”Lepojaksojen aikaista yhteyttä koiran ja omistajan sykevälivaihtelussa saattaa selittää se, että lepoaikana ei ollut mitään ulkoista tehtävää vaan koira ja omistaja saattoivat reagoida enemmän toistensa tilaan luonnollisesti”, pohtii väitöskirjatutkija, biologi Aija Koskela.
Omistajan temperamentti yhteydessä koiran sykevälivaihteluun
Tutkimuksessa selvitettiin myös koiran ja omistajan sykevälivaihtelun yhteyden taustatekijöitä. Suuremmilla koirilla oli korkeampi sykevälivaihtelu. Lisäksi koiran korkeaa sykevälivaihtelua selitti myös eräs omistajan temperamenttipiirre, negatiivinen affektiivisuus, joka kuvastaa omistajan taipumusta herkästi huolestua negatiivisista asioista. Tällaisilla omistajilla on taipumus muodostaa voimakas tunneside koiraan, joten tutkimuksessa paimenkoirat saivat mahdollisesti enemmän turvaa näiltä omistajilta.
Myös koira vaikuttaa omistajaan
Koiranomistajan sykevälivaihtelua tutkimuksen aikana selitti parhaiten koiran sykevälivaihtelu, vaikka tutkimuksessa huomioitiin myös omistajan aktiivisuus ja painoindeksi, joiden tiedetään vaikuttavan sykkeeseen. Tämä oli hieman yllättävä löydös.
”Tutkimme poikkeuksellisesti sekä koiran että omistajan sydämen sykettä ja liikettä samanaikaisesti, kun aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet joko ihmisen tai koiran näkökulmaan”, tutkimuksen johtaja, akatemiatutkija Miiamaaria Kujala kertoo. ”Haastava tutkimusasetelma avaa paremman mahdollisuuden vuorovaikutteisuuden selvittämiseen”, hän jatkaa.
Tutkimus osoittaa, että koirien ja omistajien tunnetilat ja hermoston reaktiot mukautuvat osittain toisiinsa vuorovaikutuksen aikana. Samat mekanismit, jotka vahvistavat ihmisten kiintymyssuhteita, näyttävät tukevan myös koiran ja omistajan välistä suhdetta. Tutkimus syventää ymmärrystämme lajienvälisestä vuorovaikutuksesta ja tunneyhteyden merkityksestä koirien ja ihmisten välillä.
Vuorovaikutustutkimuksessa mukana yhteistyöhön jalostettuja koirarotuja
Pääosin Suomen Akatemian ja Agria & Svenska Kennelklubbenin tutkimusrahaston rahoittamaan tutkimukseen osallistui yhteensä 30 vapaaehtoista koiranomistajaa koirineen. Koirat edustivat ihmisen kanssa yhteistyöhön jalostettuja rotuja, kuten lammaskoiria ja noutajia. Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka ovat viitanneet yhteistyöhön jalostettujen rotujen olevan erityisen herkkiä reagoimaan omistajiensa käyttäytymiseen ja luonteenpiirteisiin. Projektissa pyritään seuraavaksi valottamaan tähän vaikuttavia mekanismeja yksityiskohtaisemmin.
Tutkimus julkaistiin 24.10.2024 Scientific Reports -tiedejulkaisussa:
Koskela, A., Törnqvist, H., Somppi, S. et al. Behavioral and emotional co-modulation during dog–owner interaction measured by heart rate variability and activity. Sci Rep 14, 25201 (2024). https://doi.org/10.1038/s41598-024-76831-x
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Aija Koskela, puh 050-4338064, email: aija.m.koskela@jyu.fi
Akatemiatutkija Miiamaaria Kujala, puh 040-641 1316, email: miiamaaria.v.kujala@jyu.fi
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Matematiikka-ahdistuksen negatiivinen kehä voi alkaa jo alkuopetusiässä (Sorvo)31.10.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Matematiikka-ahdistus alkaa jo alkuopetusiässä ja vaikuttaa suoriutumiseen peruskoulun ensimmäisistä vuosista lähtien. Riikka Sorvon väitöstutkimus osoitti, että suuret muutokset koulussa voivat lisätä ahdistusta, mikä puolestaan heikentää matematiikassa suoriutumista. Ahdistus voi kuitenkin aktivoitua taitotasosta riippumatta.
Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen Biopankki kehittävät keskisuomalaisten elämäntapaseurantaa31.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Jo 26 000 keskisuomalaista on ojentanut auttavan kätensä tutkimukselle antamalla biopankkisuostumuksen. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Keski-Suomen Biopankin pilottihankkeessa kehitetty takaisinkutsututkimuksen toimintamalli mahdollistaa biopankkinäytteen antaneiden keskisuomalaisten elämäntapa- ja elinympäristötietojen keräämisen digitaalisesti.
Huippututkimuksen helmiä: Monitieteisiä lähestymistapoja oppimisen ja koulutuksen kehittämiseen30.10.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimusta esitellään Jyväskylän yliopiston Huippututkimuksen helmet -tilaisuudessa 6.11.2024 klo 10–12 Ruusupuistossa. Tilaisuudessa esitellään ajankohtaista tutkimusta, joka pyrkii ratkaisemaan oppimiseen liittyviä haasteita ja rakentamaan parempaa ymmärrystä koulutuksen nykytilasta. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta!
Kirjajulkaisu: Yksi eniten väitöskirjoja maailmassa ohjanneista professoreista kertoo, miten tutkijakoulutusta tulisi kehittää Suomessa30.10.2024 08:15:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki on ohjannut uransa aikana kaikkiaan 132 väitöskirjaa. Se on enemmän, kuin lähes kukaan muu maailmassa. Nyt Neittaanmäki on koonnut kokemuksensa kansien väliin ja kertoo teoksessaan, Suomi tarvitsee yhä enemmän huippuosaajia – kohti uudistuvaa tutkijakoulutusta, miten suomalaista tohtorikoulutusta tulisi kehittää tulevaisuudessa.
Työtiimin yhteisöohjautuvuus edellyttää avointa, rakentavaa ja kannustavaa vuorovaikutusta28.10.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuus työskentelyssä tarkoittaa, että tiimi ohjautuu autonomisesti yhteiseen suuntaan avoimen ja kannustavan vuorovaikutuksen avulla. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että yhteisöohjautuvuus rakentuu arjen pienistä vuorovaikutuksen tavoista, jotka tukevat tiimin autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme