Piia Astikainen Jyväskylän yliopiston kognitiivisen neurotieteen professoriksi
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Piia Astikaisen kognitiivisen neurotieteen professorin tehtävään 1.12.2024 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.
Piia Astikainen on työskennellyt Jyväskylän yliopistolla tutkijana vuodesta 2004 ja apulaisprofessorina 1.5.2021 alkaen. Astikaisen laaja-alainen tutkimus on kohdistunut etenkin puheen ja kasvojen havaitsemiseen, oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Tutkimuksissaan hän on hyödyntänyt psykofysiologisia ja aivotutkimuksen menetelmiä.
Astikaisen johtama Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmä (Active Mind Lab) tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää tehokasta oppimista, vuorovaikutusta sekä mielen ja aivojen terveyttä. Lisäksi Astikainen vetää huippututkimusyksikkö InterLearnin osahanketta, jossa tutkitaan aivotutkimuksen menetelmin kouluikäisten lasten sosioemotionaalisia taitoja ja tiedonkäsittelyä sekä näiden yhteyksiä oppimisvaikeuksiin.
Viime aikoina Astikaisen kiinnostuksen kohteita ovat olleen erityisesti kielen oppiminen ja sosiaalinen havaitseminen. Hänen tuorein Suomen Akatemian rahoittama hankkeensa (2022–2026) tuottaa tietoa vuorovaikutuksen merkityksestä vieraan kielen oppimiselle. Astikaisen hankkeissa tutkitaan myös kasvojen havaitsemista ja sosiaalista vuorovaikutusta sekä niiden yhteyksiä ahdistus - ja masennusoireisiin.
Laboratorio-olosuhteista luonnollisiin tilanteisiin
”Tulevina vuosina tutkimusryhmäni keskittyy kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan tutkia aivojen ja kehon hermostollisia reaktioita luonnollisen kaltaisissa tilanteissa”, Astikainen kertoo.
”Esimerkiksi sosiaalista havaitsemista tutkimme parhaillaan aidoissa tilanteissa, joissa ihmiset kohtaavat toisiaan kasvotusten. Tällaiset tutkimustilanteet ovat merkittävästi erilaisia kuin perinteiset laboratoriotutkimukset, joissa esimerkiksi pyydetään tutkittavia katsomaan kasvokuvia samalla kun heidän aivotoimintaansa mitataan.”
Tutkimusryhmän tavoitteena on lisäksi kehittää entistä monipuolisempia tapoja tutkia sanallista ja sanatonta vuorovaikutusta.
”Nykyinen aivotutkimus keskittyy pääosin yksittäisten henkilöiden aivotoiminnan mittaamiseen, vaikka vuorovaikutuksen ymmärtäminen edellyttää useamman henkilön aivotoiminnan yhtäaikaista tarkastelua. Tämä vaatii uudenlaisia kokeellisia asetelmia ja teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat hermostollisten signaalien tarkastelun reaaliaikaisissa vuorovaikutustilanteissa”, toteaa Astikainen.
Piia Astikainen on väitellyt psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004 ja sitä ennen valmistunut psykologian maisteriksi vuonna 1997. Hänellä on lisäksi kognitiivisen neurotieteen dosentin arvo Tampereen yliopistosta (2009).
Astikainen on työskennellyt psykologian laitoksella apulaisprofessorina vuodesta 2021. Ennen apulaisprofessorin tehtävää hän on toiminut muun muassa yliopistotutkijana Jyväskylän yliopistossa.
Yhteyshenkilöt
Piia Astikainen
professori, FT, kognitiivisen neurotieteen dosentti
piia.astikainen@jyu.fi, +358 40 805 3480
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+359 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ainutlaatuinen 45 vuoden seuranta-aineisto osoittaa: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi2.12.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.
Väitös: Oppimisanalytiikka tukee itseohjautuvuutta ja pedagogista päätöksentekoa korkeakouluissa2.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
FM Satu Aksovaaran väitöstutkimus tarkasteli, miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää tukemaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja opettajien pedagogista päätöksentekoa ammattikorkeakoulujen opintojaksoilla. Tutkimuksessa kehitetty analytiikan hyödyntämisen malli auttaa integroimaan oppimisanalytiikan oppimisprosessiin, parantamaan koulutuksen laatua ja rakentamaan opiskelijoiden tarpeisiin perustuvia oppimisympäristöjä.
Jyväskylän yliopiston uusi professori etsii optimoituja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin29.11.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Michael Emmerich on Jyväskylän yliopiston uusi monitavoiteoptimoinnin professori. Monitavoiteoptimointia hyödynnetään useilla aloilla, kun etsitään mahdollisimman optimaalisia ratkaisuja monimutkaisiin ja usein ristiriitaisiakin muuttujia sisältäviin ongelmiin. Emmerich arvostaa myös suomalaista kulttuuria ja suomalaisten vahvaa luontosuhdetta.
Muistisairaat mukaan tutkimukseen – oikeudenmukaisempi yhteiskunta tarvitsee kaikkien ääntä29.11.2024 09:49:48 EET | Tiedote
Suomessa on noin 150 000 muistisairaista ihmistä, ja väestön ikääntyessä muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa merkittävästi. Muistisairaita ihmisiä on kuitenkin ollut mukana yhteiskunnallisessa tutkimuksessa varsin vähän. Kasvavan muistisairauksien määrän myötä on tärkeää, että heidän äänensä kuuluu myös tieteellisessä tutkimuksessa.
Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä29.11.2024 07:50:00 EET | Tiedote
Dong Tang havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaksikieliset ihmiset reagoivat voimakkaammin ensimmäisenä oppimansa kielen tunnesanoihin. Hän jakoi tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan, joita henkilöt tulosten mukaan käsittelevät eri tavalla: sanoihin, jotka nimeävät tunteen, kuten ”onnellinen”, ja sanoihin, jotka herättävät tunteen sisältönsä kautta, kuten ”arvokas”. Tutkimus korostaa kielenoppimisen emotionaalista kontekstia ja voi edistää kulttuurienvälistä viestintää ja kieltenopetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme