Väitös: Oppimisanalytiikka tukee itseohjautuvuutta ja pedagogista päätöksentekoa korkeakouluissa
FM Satu Aksovaaran väitöstutkimus tarkasteli, miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää tukemaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja opettajien pedagogista päätöksentekoa ammattikorkeakoulujen opintojaksoilla. Tutkimuksessa kehitetty analytiikan hyödyntämisen malli auttaa integroimaan oppimisanalytiikan oppimisprosessiin, parantamaan koulutuksen laatua ja rakentamaan opiskelijoiden tarpeisiin perustuvia oppimisympäristöjä.
FM Satu Aksovaara selvitti väitöstutkimuksessaan, miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää opintojaksoilla tukemaan sekä opiskelijoiden itseohjautuvuutta että opettajien pedagogista päätöksentekoa.
– Oppimisanalytiikka voi tukea itseohjautuvaa opiskelijaa luotsaamaan omaa oppimistaan, samalla kun opettaja voi toimia analytiikan avulla oikea-aikaisena suunnannäyttäjänä – majakkana, Aksovaara kuvailee.
Tutkimuksessa kehitetty analytiikan hyödyntämisen malli korostaa oppimisanalytiikan merkitystä yksilöllisten tarpeiden ja tiimikokemusten ymmärtämisessä. Malli tekee näkyväksi opiskelijoiden kokemuksia, kuten tunnetiloja ja motivaatiota, ja tukee opiskelijalähtöisten oppimisympäristöjen rakentamista.
Analytiikka auttaa tunnistamaan yksilölliset tarpeet
Oppimisanalytiikan avulla voidaan tunnistaa opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja kohdentaa tuki tehokkaasti. Esimerkiksi toiselle opiskelijalle englanninkielinen oppimateriaali voi olla oppimisen este, kun taas toinen voi tarvita tukea itsetuntonsa vahvistamiseen.
Tutkimuksessa hyödynnetään opiskelijoiden itsearviointia datan tuottamisessa. Opettaja voi suunnitella oppimisprosessiin keskeisiä pisteitä, joissa itsearviointi toimii tiedonkeruun välineenä.
– Eri vaiheissa erilaisella tiedolla on merkitystä, Aksovaara korostaa.
Mallin keskiössä on datatarpeiden tunnistaminen ja analytiikan hyödyntämisen suunnittelu osana oppimisprosessia. Tämä mahdollistaa oppimisanalytiikan integroimisen luontevasti osaksi opiskeluprosessia. Näin sekä opiskelijat että opettajat saavat kohdennettua ja relevanttia tietoa, joka tukee oppimista ja ohjauksen oikea-aikaisuutta.
Joustava malli monimuotoisiin oppimisympäristöihin
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että analytiikan hyödyntämisen malli soveltuu monenlaisiin pedagogisiin ratkaisuihin ja erityisesti monimuotoisiin oppimisympäristöihin. Se tukee verkko-opiskelun, tiimityöskentelyn ja työelämälähtöisen oppimisen yhdistämistä.
– Oppimisanalytiikka auttaa kehittämään ratkaisuja, jotka huomioivat erilaiset tarpeet ja oppimisen kontekstit – verkko-opiskelusta ja tiimityöskentelystä työelämälähtöiseen oppimiseen, Aksovaara summaa.
Analytiikan integrointi opetukseen parantaa koulutuksen laatua
Oppimisanalytiikan integrointi korkeakoulupedagogiikkaan vastaa digitalisaation haasteisiin ja tarjoaa arvokkaita työkaluja opettajille ja oppilaitoksille koulutuksen laadun kehittämiseksi. Työkalujen avulla voidaan luoda opiskelijoiden kokemuksiin perustuvia, aidosti opiskelijalähtöisiä oppimisympäristöjä.
– Tutkimus on tässä ajassa yhteiskunnallisesti tärkeä, sillä se tarjoaa tietoa ja näkökulmia koulutuksen kasvaviin vaatimuksiin, kuten työelämän muuttuvien osaamistarpeiden, opiskelijoiden moninaisuuden ja pedagogisen laadun kehittämisen haasteisiin. Samalla se tukee kansallisia tavoitteita, kuten korkeakoulutettujen määrän lisäämistä ja opiskelijalähtöisen pedagogiikan edistämistä, Aksovaara summaa.
Lisätietoja
Satu Aksovaaran väitöskirjan “Kohti opiskelijakeskeistä analytiikkaa ammattikorkeakoulussa” tarkastustilaisuus järjestetään 10.12.2024 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Mikko-Jussi Laakso (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Tommi Kärkkäinen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuutta voi seurata salissa Agora Auditorio 2 (Ag B105) tai verkkovälitteisesti. https://r.jyu.fi/dissertation-aksovaara-101224
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu AksovaaraVäitöskirjatutkijaJyväskylän yliopisto
satu.aksovaara@jamk.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Piia Astikainen Jyväskylän yliopiston kognitiivisen neurotieteen professoriksi2.12.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Piia Astikaisen kognitiivisen neurotieteen professorin tehtävään 1.12.2024 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.
Ainutlaatuinen 45 vuoden seuranta-aineisto osoittaa: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi2.12.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.
Jyväskylän yliopiston uusi professori etsii optimoituja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin29.11.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Michael Emmerich on Jyväskylän yliopiston uusi monitavoiteoptimoinnin professori. Monitavoiteoptimointia hyödynnetään useilla aloilla, kun etsitään mahdollisimman optimaalisia ratkaisuja monimutkaisiin ja usein ristiriitaisiakin muuttujia sisältäviin ongelmiin. Emmerich arvostaa myös suomalaista kulttuuria ja suomalaisten vahvaa luontosuhdetta.
Muistisairaat mukaan tutkimukseen – oikeudenmukaisempi yhteiskunta tarvitsee kaikkien ääntä29.11.2024 09:49:48 EET | Tiedote
Suomessa on noin 150 000 muistisairaista ihmistä, ja väestön ikääntyessä muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa merkittävästi. Muistisairaita ihmisiä on kuitenkin ollut mukana yhteiskunnallisessa tutkimuksessa varsin vähän. Kasvavan muistisairauksien määrän myötä on tärkeää, että heidän äänensä kuuluu myös tieteellisessä tutkimuksessa.
Väitös: Tutkimus valottaa eroja kaksikielisten ihmisten tunnesanojen käsittelyssä ensimmäisen ja toisen kielen välillä29.11.2024 07:50:00 EET | Tiedote
Dong Tang havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kaksikieliset ihmiset reagoivat voimakkaammin ensimmäisenä oppimansa kielen tunnesanoihin. Hän jakoi tunteisiin liittyvät sanat kahteen luokkaan, joita henkilöt tulosten mukaan käsittelevät eri tavalla: sanoihin, jotka nimeävät tunteen, kuten ”onnellinen”, ja sanoihin, jotka herättävät tunteen sisältönsä kautta, kuten ”arvokas”. Tutkimus korostaa kielenoppimisen emotionaalista kontekstia ja voi edistää kulttuurienvälistä viestintää ja kieltenopetusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme