Anoreksian vakavuus ja kesto linkittyvät autismikirjon piirteisiin
Autismikirjon piirteet, kuten vaikeudet tunteiden tunnistamisssa tai ajattelun ja toiminnan joustamattomuus, ovat kietoutuneet syömishäiriön oireisiin. Ne voivat myös vaikeuttaa anoreksian hoitoa. Näiden piirteiden ymmärtäminen voisi parantaa syömishäiriön hoitotuloksia ja täten vähentää inhimillistä kärsimystä sekä tuoda yhteiskunnalle kustannussäästöjä.
Anoreksia on vakava syömishäiriö, jossa on suuri pitkittymistaipumus ja yli kuusinkertainen kuolleisuus muuhun väestöön nähden. Yksilölliset tarpeet huomioivalla moniammatillisella lähestymistavalla hoidettuna vaikeankin anoreksian ennustetta on pystytty parantamaan. Neuropsykologisten erityispiirteiden huomiointi on tärkeä osa yksilöllistä hoitoa.
Emma Sauren väitöstutkimuksessa osoitettiin, että korostuneet autismikirjon piirteet, kuten vaikeudet tunteiden tunnistamisessa, aistiprosessoinnin epätyypillisyys sekä ajattelun ja toiminnan joustamattomuus ovat yhteydessä anoreksian pitkittymiseen ja oireiden vakavuuteen. Osalla anoreksiaa sairastavista autismikirjon piirteet ovat kietoutuneet syömishäiriön ydinoireisiin. Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat, että heillä oli autismikirjolle tyypillisiä rutiineja ja rituaaleja, jotka ylläpitivät heidän syömishäiriökäyttäytymistään. Osa vältteli tiettyjä ruokia ruoan aistittaviin ominaisuuksiin, kuten koostumukseen, perustuen. Lisäksi muutamat kertoivat, että vaikeudet kaverisuhteissa olivat edeltäneet heillä syömishäiriöön sairastumista. Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet olivat myös hankaloittaneet hoidosta hyötymistä.
– Autismikirjon piirteet tulisi huomioida anoreksiaa hoidettaessa. Autismikirjon piirteet ovat usein kliinisesti merkittäviä silloinkin, kun varsinainen autismidiagnoosi ei välttämättä täyty, Emma Saure sanoo.
– On tärkeää kehittää uusia hoitomalleja, joissa huomioidaan autismikirjon henkilöiden erityistarpeet. Syömishäiriöitä hoidettaessa on tärkeää esimerkiksi ottaa huomioon aistiprosessoinnin erityispiirteet, hän jatkaa.
Autismikirjon henkilöillä osa syömishäiriön oireilta näyttävistä piirteistä on tosiasiassa autismikirjon piirteitä, ja näitä piirteitä ei välttämättä ole mielekästä pyrkiä muuttamaan. Autismikirjon piirteiden ymmärtäminen voisi parantaa syömishäiriön hoitotuloksia ja täten vähentää inhimillistä kärsimystä sekä tuoda yhteiskunnalle kustannussäästöjä.
Emma Saure on osallistunut uuden, syyskuussa 2024 julkaistun syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen uudistamiseen, johon hän on tuonut osaamistaan neuropsykologisista erityispiirteitä ja autismista syömishäiriötä sairastavilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiEmma SaureVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:0443035828Emma.Saure@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sukupuolinen epätasa-arvo on klassisen musiikkikulttuurin hiljaisesti hyväksytty käytäntö16.12.2024 10:16:34 EET | Tiedote
Anna Ramstedt tarkastelee tutkimuksessaan sukupuolittunutta epätasa-arvoa, epäasiallista käytöstä ja henkistä väkivaltaa suomalaisessa klassisen musiikin kulttuurissa.
Lajien tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, muttei mahdotonta12.12.2024 09:37:13 EET | Tiedote
Tuore Helsingin yliopiston tutkimus selvitti, kuinka helppoa on ennustaa lajien esiintymisen muutoksia tulevaisuudessa. Ennustaminen osoittautui vaikeaksi, mutta osalla lajeista viimeaikaiset kannanmuutokset vastaavat ennustettuja muutoksia. Ilmaston lämmetessä Suomen lintulajeista moni saattaa runsastua 2050-luvulla, mutta häviäjiltäkään ei vältytä.
Sisäilmapotilaan kohtaamisessa vuorovaikutus on isossa roolissa11.12.2024 08:22:31 EET | Tiedote
Suvi Kaikkosen tutkimus avaa vuorovaikutukseen perustuvan näkökulman Suomessa paljon keskusteltuihin sisäilmaoireisiin ja puolustaa niin sisäilmapotilaiden kuin heidän lääkäriensä asiantuntemusta.
Kun raiskaustuomio muuttuu hovioikeudessa, taustalla voi olla tuomarin päinvastainen oletus siitä, miten maailma toimii10.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Uusi seksuaalirikoslaki tukkii laissa olleita aukkoja, mutta todistusaineiston arviointi on yhtä hankalaa kuin ennenkin.
Uusi tieto auttaa valjastamaan immuunijärjestelmän munasarjasyöpää vastaan10.12.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus osoitti, miten solunsalpaajat voivat muokata syöpäkasvainta ja herkistää sen uusille hoidoille. Tutkimustulokset auttavat hyödyntämään yleisen ja tappavan munasarjasyövän heikkouksia ja kohdentamaan hoitoja yksilöllisesti oikeille potilaille ja oikeassa hoidon vaiheessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme