Elintarviketeollisuus investoi kapasiteetin korvaamiseen, investointeja kasvuun vain vähän

Investointiaikeet ovat lisääntyneet elintarviketeollisuudessa viime vuodesta, mutta investoinnit kohdistuisivat entistä enemmän vanhan kapasiteetin korvaamiseen ja sääntelystä aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseen.   

Tämän vuoden investointisuunnitelmat elintarviketeollisuudessa ovat suuremmat kuin vuonna 2024, jolloin investointeja tehtiin arviolta 963 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 investoinnit olivat 720 miljoonaa euroa.  

EK:n investointitiedustelu ennustaa tälle vuodelle 24 prosentin kasvua elintarvikeyritysten investointeihin.  

– Kasvaneet investointisuunnitelmat kertovat yritysten tarpeesta päivittää olemassa olevia tuotantolaitoksia ja vastata samalla erilaisiin sääntelyn mukanaan tuomiin vaatimuksiin, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail arvioi.  

Noin 35 prosenttia elintarvikealan investoinneista aiotaan kohdistaa tänä vuonna nykyisen tuotantokapasiteetin korvaamiseen ja uusimiseen, mikä parantaa myös toiminnan tehokkuutta.   

Rationalisointiin ja muihin tarkoituksiin menisi 56 prosenttia investoinneista, millä vastataan lisääntyvän sääntelyn ympäristövaatimuksiin ja energiatehokkuuden parantamiseen.  

–  Sitä vastoin tuotantokapasiteetin lisäämiseen suuntautuisi vain yhdeksän prosenttia investoinneista eli kasvua haetaan lopulta pienemmillä investointimiljoonilla kuin aikaisempina vuosina, Bate Ismail huomauttaa.  

Hallituksen veropäätöksistä ja vanhenevasta konekannasta harmaita hiuksia yrityksille  

Bate Ismail korostaa, että ennakoitava toimintaympäristö rohkaisee yrityksiä investoimaan. Maan hallituksen ikävät päätökset verotuksen kiristämisestä rasittavat tällä hetkellä merkittävästi elintarviketeollisuuden investointihankkeita.   

– Hallituksen veropäätökset ovat ratkaisevassa asemassa tulevien kasvuinvestointien toteutumisessa. Ruoka-ala kaipaa johdonmukaista sääntelyä ja veropolitiikkaa, jotta kasvu mahdollistetaan myös julkisen vallan puolelta.  

Nyt tehdyt, ruokia ja juomia koskevat pisteveroratkaisut heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja Suomea investointiympäristönä. Myöskään eduskunnan käsittelyssä oleva puhtaiden investointien verokannustin ei juuri sovellu ruoka-alan investointien edistämiseen.  

Hallituksen pitäisi huomioida nykyistä paremmin elintarvikealan yritysten tarpeet veroratkaisuissa tulevana keväänä investointien toteutumisen varmistamiseksi. 

– Suuri osa tälle vuodelle aiotuista investoinneista ei tuo kasvua. Yritykset joutuvat investoimaan kapasiteetin korvaamiseen, koska alalla monet teollisuuslaitokset ovat elinkaarensa päässä, Bate Ismail sanoo.  

Liite: Tietografiikkaa elintarviketeollisuuden investoinneista (pdf)