Oikean vaaliehdokkaan valinnassa läheiset nousevat merkittävään rooliin

Ehdokasvalinta on helppoa erityisesti tilanteessa, jossa ehdokas on äänestäjälle henkilökohtaisesti tai perheen kautta tuttu tai jos äänestäjä samaistuu vahvasti puolueeseen. Ehdokkaan puolue vaikuttaa vahvasti äänestäjien valintoihin.

Usein äänestetään myös samaa sukupuolta olevaa ehdokasta. Mikäli naisäänestäjä sijoittaa itsensä vasemmalle ideologialtaan, äänestää hän usein naista.

- Naisia vähiten äänestävät miehet, jotka sijoittavat itsensä arvokonservatiiviseen päätyyn arvokartalla, kertoo väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. 

Väitöskirjassa tarkastellaan, miksi ihmiset äänestävät niin kuin äänestävät ja miten tieto vaikuttaa äänestysvalintoihin. Tarkastelussa ovat Suomen eduskuntavaalit vuosina 2011, 2019 ja 2023 sekä aluevaalit 2022.

Aluevaaleissa tiedon heikko saatavuus iso syy jättää äänestämättä

Väitöskirja osoittaa informaation tärkeyden äänestysvalintaa tehdessä, sillä etenkin vuoden 2022 aluevaaleissa yksi pääsyistä jättää äänestämättä oli tiedon heikko saatavuus. Poikkeuksellisen matalan äänestysinnokkuuden taustasyiksi nousivat epäselvyys aluevaltuustojen toimivaltuuksista ja –vaikutuksesta.

- Tämä korostaa vaaleja ja yhteiskunnan rakenteita koskevan selkeän ja helposti saavutettavan tiedon merkitystä uudenlaisissa vaaleissa, kuten kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa, Helimäki muistuttaa.

Päätöksentekomallit auttavat äänestäjää

Väitöskirjassa esitellään kolme päätöksentekomallia: ideologinen, sosionormatiivinen ja ehdokaskeskeinen. Yleinen oletus on, että äänestäjä painottaa yhtä näistä malleista ehdokasvalinnassaan, ja siksi etsii siihen malliin liittyvää informaatiota. Kuitenkin informaatio on moniulotteista. 

- Nämä mallit tukevat toisiaan. Kaikki kolme mallia edellyttävät helposti ymmärrettävää ja saavutettavaa informaatiota, joka auttaa äänestäjiä navigoimaan tietorikkaassa ympäristössä. Valinnan helppous edesauttaa äänestäjää valitsemaan ehdokkaansa ja äänestämään, Helimäki sanoo.

Ideologinen malli viittaa puolueen ja ehdokkaan arvoihin, asenteisiin ja asiakysymyksiin. Sosionormatiivinen malli viittaa äänestäjän ryhmäkuuluvuuteen ja haluun äänestää samalla tavalla kuin oma viiteryhmänsä, kuten perhe ja ystävät. Ehdokaskeskeiseen malliin kuuluu kaikki ehdokkaaseen liittyvä informaatio kuten ikä, sukupuoli, etninen tausta, asuinpaikka ja kokemus politiikasta.

Tiedolla merkittävä rooli, kun valitaan yhtä ehdokasta

Äänestäessään kansalainen käyttää aina informaatiota, joka auttaa häntä valitsemaan oman ehdokkaansa. 

- Siksi on tärkeää ymmärtää millainen merkitys vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin liittyvällä informaatiolla on äänestäjille. On myös oleellista tarkastella minkälaisia päätöksentekomalleja ja oikopolkuja äänestäjät seuraavat.

Suomessa käytetään suhteellista avointa listavaalitapaa, jossa äänestetään yhtä ehdokasta. Monipuoluejärjestelmässä puolueella sekä sen ehdokkailla on merkitystä. 

- Suomi on otollinen konteksti tarkastella, kuinka äänestäjät hyödyntävät tietoa valitessaan vain yhden ehdokkaan satojen vaihtoehtojen joukosta, Helimäki toteaa.

Lisätiedot:
Theodora Helimäki
Puh. 050 475 1582
theodora.helimaki@helsinki.fi 
****************************************
YTM Theodora Helimäki väittelee 31.1.2025 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "How do voters choose the one? - Information and decision-making patterns in candidate-oriented electoral systems". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni juhlasali (F4050), Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on Associate Professor Jeremy Dodeigne, University of Namur, ja kustoksena on Åsa von Schoultz.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.