Tampereen yliopisto

Sosiaalinen media nielaisee käyttäjänsä: tutkimuksen mukaan identiteettikuplat pahentavat verkkoaddiktiota

Jaa

Internetin ja sosiaalisen median yleistyneellä käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Tampereen yliopiston Emerging Technologies Lab tutki sosiaalisen median identiteettikuplien yhteyttä Internet-addiktioon. Uusi tutkimus osoittaa, että identiteettikuplat altistavat Internetin liikakäytölle, mikä voi johtaa addiktioon. 

Kuvituskuva: Bank Phrom (Unsplash) / Jonne Renvall
Kuvituskuva: Bank Phrom (Unsplash) / Jonne Renvall

Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labin tuore tutkimus tarkastelee, miten sosiaalisen median identiteettikuplat vaikuttavat addiktiiviseen Internetin käyttöön. 

Tutkimus tarjoaa vahvaa näyttöä siitä, että identiteettipohjainen Internetin käyttö altistaa internetin liikakäytölle, joka voi kehittyä addiktioksi. Ilmiö oli johdonmukainen eri Euroopan maissa.

– Internetin ja sosiaalisen median alustat kokoavat yhteen samankaltaisia ihmisiä, mikä mahdollistaa identiteettien ympärille rakentuvien kuplien muodostumisen. Ilmiö toistuu myös kulttuurisesti erilaisissa maissa. Tulokset antavat tukea sille, että kuplautuminen on universaali ilmiö, joka voi johtaa psykologiseen ja tunneperäiseen riippuvuuteen omista verkkoyhteisöistä, sanoo yliopistotutkija Iina Savolainen Tampereen yliopistosta.

Tutkimus korostaa Internet-addiktiota hyvinvoinnin ongelmana. Se on yhteydessä esimerkiksi psyykkiseen kuormitukseen ja muihin subjektiivisen hyvinvoinnin ongelmiin. Tutkimus osoittaa, että Internetin identiteettikuplat vahvistavat addiktiota erityisesti henkilöillä, joilla on psyykkistä kuormitusta.

Psyykkinen hyvinvointi on addiktiolta suojaava tekijä. Onnelliset ihmiset ovat tutkimuksen mukaan vähemmän alttiita riippuvuuskäyttäytymiselle, vaikka he toimisivat somen identiteettikuplissa.

Tutkimus koostuu kahdesta erillisestä tutkimuksesta, joista ensimmäinen tarkasteli ilmiötä kuudessa Euroopan maassa (Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia ja Puola) vuonna 2022 ja toinen kolmen vuoden pitkittäisseurannalla Suomessa vuosina 2021–2023.

Tutkimus

Savolainen, I., Brailovskaia, J., Sirola, A., Celuch, M., & Oksanen, A. (2025). Just A Few More Minutes: Longitudinal and Cross-National Perspectives on the Role of Online Identity Bubbles in Addictive Internet Use. Computers in Human Behavior.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Iina Savolainen
iina.savolainen@tuni.fi
050 437 7111

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Vastasyntyneen sydämen syke nousee merkittävästi ensimmäisen elinviikon aikana30.1.2025 08:20:00 EET | Tiedote

Vastasyntyneillä erilaiset sydämen rytmin poikkeavuudet ovat yleisiä, mutta vaarattomien ja poikkeavien ilmiöiden erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Nykyiset viitearvot perustuvat pääosin 1980-luvulla tehtyihin Holter-tutkimuksiin, jotka eivät täysin vastaa kliinisessä työssä havaittuja löydöksiä. Lääketieteen lisensiaatti Asta Uusitalo hyödynsi väitöstutkimuksessaan nykyaikaista Holter-rekisteröintiä vastasyntyneen sydämen sykkeen ja rytmin tutkimisessa ja laati viitearvot vastasyntyneen sykkeelle.

Väitös: Pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus monipuolistaa kuvaa ylipolitisoituneeksi leimatusta aikakaudesta28.1.2025 11:56:17 EET | Tiedote

”Hullusta vuodesta” 1968 alkaneen ja presidentti Urho Kekkosen eroon päättyneen pitkän 1970-luvun aikana Suomi hiljalleen keskiluokkaistui. Samalla aikakausi oli yhteiskuntaluokkaan kiinnittyneen julkisen keskustelun – luokkapuheen – kukoistuskausi. Jussi Lahtinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että työväenluokkaista luokkapuhetta tuotettiin tällöin mitä moninaisimmista näkökulmista. Dogmaattinen laitavasemmistolaisuus oli vain yksi osa julkista keskustelua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye