Akava: Laatumittarit tukemaan kuntien sivistyspalveluiden kehitystä
Akava ehdottaa, että sivistyspalveluille luodaan laatumittarit, joiden toteutumista opetus- ja kulttuuriministeriö sekä valtiovarainministeriö seuraisivat. Kouluverkon harveneminen ja oppilasmäärien lasku vaikuttavat koulutuksen tasa-arvoon ja kuntien kykyyn tarjota monipuolista opetusta.
Jos kunta jäisi sivistyspalvelujen mittareista jälkeen useampana vuotena, ministeriöt aloittaisivat prosessin, jossa kunta esittää suunnitelman tarvittavan laatutason saavuttamiseksi. Kuntaliitos voisi tulla kyseeseen, jos sivistyspalveluiden tarjontaa ei pystytä turvaamaan kunnassa.
– Laatumittari mahdollistaisi sivistyspalveluiden seurannan ja tukisi kuntia laadukkaiden sivistyspalveluiden tuottamiseksi myös vaikeina aikoina. Laatua arvioitaisiin esimerkiksi valinnaisaineiden tarjonnan perusteella. Kuntarajat ylittävä yhteistyö voisi olla yksi ratkaisu sivistyspalveluiden turvaamiseksi. Ehdotamme tarkempien mittareiden suunnittelua varten asiantuntijatyöryhmän perustamista, toteaa Akavan johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev.
Laatumittarit voisivat kannustaa kuntia ennakoimaan muutosta ja kehittämään ratkaisuja, jotka parantavat koulutuksen saavutettavuutta. Tiedon välittämisen ohella koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhteisön, jossa he oppivat sosiaalisia taitoja, yhteistyötä ja itsenäistä ajattelua.
– Suomessa on tehty paljon työtä laadukkaan koulutuksen puolesta. Laatumittarit toimisivat työkaluna tällaisessa työssä kuntien tukemiseksi. Niiden avulla voitaisiin varmistaa lapsille ja nuorille hyvät oppimismahdollisuudet kaikkialla Suomessa, Kouzmitchev korostaa.
– Toimia tarvitaan pikaisesti, jotta jokainen lapsi ja nuori saa tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja kasvaa siihen katsomatta missä hän asuu. Akava Works -alue- ja kuntavaalikyselyn mukaan 83 prosenttia vastaajista piti perusopetusta keskeisenä kuntapalveluna, jonka laadusta ei pidä tinkiä. Yli puolet vastaajista piti yhteistyön lisäämistä tärkeänä keinona vahvistaa kuntataloutta, Kouzmitchev jatkaa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen peruskoulujen määrä on laskenut puoleen vuosien 1990 ja 2024 välillä. Vuonna 1990 Suomessa oli noin 4 500 peruskoulua, ja vuonna 2024 kouluja oli enää noin 2 000. Tämä muutos asettaa paineita erityisesti pienemmille kunnille, joiden väestöpohja kutistuu.
Tutustu Akavan alue- ja kuntavaalitavoitteisiin osoitteessa https://akava.fi/aluejakuntavaalit/
Tutustu Akava Works -alue- ja kuntavaalikyselyn tuloksiin osoitteessa https://akavaworks.fi/kyselyt/alue-ja-kuntapalvelukysely-2024/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Konstantin Kouzmitchevjohtava asiantuntija
Puh:+358 50 403 9529konstantin.kouzmitchev@akava.fiAkava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Akavan opiskelijat: Puoliväliriihen päätökset nipistävät koulutuksesta ja tuesta työuran aikana24.4.2025 10:56:00 EEST | Tiedote
Akavan opiskelijat ärähtää puoliväliriihen tuloksista: sen koulutuspäätökset jäivät kauas siitä, mitä työelämän muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää. Vaikka aloituspaikkojen lisääminen ja kertaluonteiset panostukset ovat askel oikeaan suuntaan, koulutuksen laadun turvaaminen ja työllistymisen edellytysten parantaminen vaatisivat huomattavasti kunnianhimoisempia ja pitkäjänteisempiä toimia. Niitä tarvittaisiin myös saavuttaaksemme kasvua.
Akava: Ansiotuloverojen kevennys on tervetullut päätös – muutoin kasvun eväät jäivät huteralle pohjalle23.4.2025 23:19:17 EEST | Tiedote
Puoliväliriihen päätös keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa luo edellytyksiä talouden kasvulle. Akava vastustaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.
Akavalaisten harteilla kolmasosa tuloveroista ja sosiaaliturvamaksuista – verojärjestelmään pitää tehdä kokonaisuudistus16.4.2025 11:17:40 EEST | Tiedote
Akavalaiset maksavat lähes 32 prosenttia kaikista palkansaajilta kerätyistä tuloveroista ja sosiaaliturvamaksuista. Palkansaajista akavalaisia on kuitenkin vain 18 prosenttia. Tiedot ovat Akavan Tilastokeskukselta tilaamasta selvityksestä, joka perustuu vuoden 2023 tulonjakotilastoon.
Akava: Puolivälitarkastelusta tarvitaan päätöksiä ikäsyrjinnän poistamiseksi8.4.2025 15:39:35 EEST | Tiedote
Akava korostaa, että hallituksen puolivälitarkastelussa pitää tehdä konkreettisia päätöksiä työelämän laadun parantamiseksi. Tähän on hyvät lähtökohdat selvityshenkilö Jari Lindströmin ehdotusten pohjalta, joiden tavoitteena on lisätä 55 vuotta täyttäneiden työllisyyttä. Ehdotuksiin kuuluu uraohjaus, jatkuva oppiminen ja reilu keskustelu työurista osana työpaikan tuloksellista toimintaa.
Akava: Henkilöstön hallintoedustusta on korjattava ja laajennettava1.4.2025 11:13:35 EEST | Tiedote
Akava korostaa, että hallintoedustuksen alarajan laskeminen 50 henkilöön ja sen käytäntöjen jatkuva kehittäminen ja levittäminen vahvistavat yrityksiä sekä Suomen kilpailukykyä. Akava ei kannata tuoreessa työryhmämuistiossa hahmoteltua hallintoedustuksen ”kevennettyä mallia”, vaan edellyttää kaikkien lain piiriin kuuluvien yritysten toimivan samoin periaattein. Sanktioita tulisi harkita hallintoedustusvelvoitteensa laiminlyöville yrityksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme