Kaupan alalla tuottavuus kehittynyt kilpailijamaiden tahdissa ja jopa paremmin, mutta investoinnit jäävät jälkeen verrokkimaista
Viiden viime vuoden aikana tuottavuuskehitys on kaupan alalla kehittynyt hieman paremmin kuin koko taloudessa. Suomessa kaupan alan tuottavuus on ollut hyvää verrattuna vertailumaihin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Tulevaisuuden kannalta huolta herättää kuitenkin se, että Suomessa kaupan alan investoinnit dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet jälkeen Ruotsista ja Yhdysvalloista.

Kaupan alan kansallinen ja kansainvälinen kilpailu on muuttunut dramaattisesti 10–15 viime vuoden aikana. Aiemmin kestokulutustavaroiden kaupassa vallitsi paikallinen kilpailu, kun tavaraa ostettiin lähiseudun tai naapurikuntien liikkeistä, jotka kilpailivat keskenään. Verkkokauppa mullisti kilpailun luonteen ja kaupassa siirryttiin kertaheitolla globaaliin kisaan. Paikallisille kaupoille se on tarkoittanut kilpailemista maailmanlaajuisten verkkokauppajättien kanssa.
Globaalissa kilpailussa isoilla toimijoilla on puolellaan merkittävä etu, ja usein myös uusi itsenäinen tulonlähde, kun ne keräävät asiakkaistaan massiivisia määriä kulutustottumuksia koskevaa dataa. Kilpailussa pärjääminen vaatii paikallisilta yrityksiltä uusia keinoja ja panostusta kehitystoimintaan.
Tänään julkaistussa Etla Muistiossa Kaupan alalla tuottavuuden valopilkkuja viime vuosina – tulevaisuus riippuu aineettomista investoinneista (Etla Muistio 152) tarkastellaan kaupan arvonlisäystä ja tuottavuutta sekä aineellisia ja aineettomia investointeja. Muistiossa vertaillaan Suomea, Ruotsia, Saksaa ja Yhdysvaltoja. Tutkimuksen on rahoittanut Kaupan Liitto.
Tutkimuksesta selviää, että Suomessa kaupan alan osuus markkinatalouden arvonlisäyksestä on Ruotsin ja Yhdysvaltain tasolla. Kaupan tuottavuus on Suomessa Saksaa korkeampi, mutta Ruotsia ja Yhdysvaltoja alempi. Tuottavuudella tarkoitetaan työn tuottavuutta eli arvonlisäyksen ja tehtyjen työtuntien suhdetta.
Vertailuissa on syytä muistaa, että vuosina 2019–2023 Suomen koko talouden tuottavuuskehitys on ollut heikointa verrattuna Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kaupan alan tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa kuitenkin verrokkimaita voimakkaampaa, siinä missä tuottavuuden kehitys koko talouden tasolla oli Suomessa vertailumaiden heikointa.
Yli puolet Suomen kaupan tuottavuuskasvusta tulee yritysten sisäisten ja niiden välisten organisoitumisen tehostumisesta eli kokonaistuottavuudesta.
Ruotsi on ”kuskin paikalla” kaupan alan muutoksissa, Suomi ei
Ruotsissa on reagoitu Suomea aktiivisemmin kaupan alan muutoksiin. Aineettomat investoinnit ovat kasvaneet Ruotsissa merkittävästi koko talouden tasolla sekä kaupan alalla. Ruotsin kauppa on investoinut erityisesti dataan, ohjelmistoihin ja innovaatiotoimintaan. Myös Yhdysvalloissa kehitys on ollut saman suuntaista, sen sijaan Suomi ja Saksa jäävät jälkeen aineettomaan pääomaan panostamisessa.
Suomessa aineettomat investoinnit kasvoivat koronavuosina Ruotsin ja Yhdysvaltojen tahtiin. Tämän jälkeen Ruotsissa ja Yhdysvalloissa myönteinen kehitys jatkui, mutta Suomessa aineettomat investoinnit vähenivät.
— Mielestämme voidaan tehdä se johtopäätös, että Suomen kauppa on ikään kuin ollut lastuna laineilla alan globaalien muutosten merellä. Se on kyllä reagoinut, onnistuneestikin, ulkoa tuleviin muutoksiin, mutta ei laajassa mielessä ole ollut itse ”kuskin paikalla” alaa ravisuttaneiden muutosten, kuten verkkokaupan, hyödyntämisessä, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Miksi sitten ruotsalaiset näyttävät muokkaavan ja rakentavan toimintaympäristöään sekä reagoivan sen muutoksiin suomalaisia aktiivisemmin? Petri Rouvisen mukaan aineistot eivät tarjoa kysymykseen suoraa vastausta.
— Käsityksemme on, että kaiken kaikkiaan kaupan ala Ruotsissa yksinkertaisesti ajattelee isommin ja kansainvälisemmin sekä myös tarttuu rivakammin ja laajemmin havaitsemiinsa uusiin mahdollisuuksiin. Epäilemättä eroja löytyy myös osaavan, riskinottokykyisen ja -haluisen oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuudessa.
Automatisaation, digitalisaation ja robotisaation myötä palvelujen luonne - ja samalla maine tuottavuuden kiviriippana - on potentiaalisesti muuttunut. Teollisuuden historiasta tuttu voimakas ja pitkäaikainen tuottavuuskehitys on mahdollinen myös palveluissa, katsovat tutkijat. Tuottavuus liittyy tällöin keskeisesti skaalautumiseen, mikä puolestaan on keskeisesti yhteydessä aineettomiin tuotannontekijöihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomi jäämässä kiertotalousohjelman tavoitteista – lisätoimia tarvitaan17.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaisten kiertotalouden ohjauskeinojen yhdistelmä voisi viedä Suomen lähemmäs kiertotaloustavoitteitaan. Kiertotalouteen liittyvien verojen, tukien, rahoituksen, sääntelyn ja informaatio-ohjauksen avulla tavoite voitaisiin vielä saavuttaa. Tutkimus tunnistaa myös kiertotalouden mittareissa ja niihin liittyvissä tietosisällöissä rutkasti kehitettävää.
Suomen palvelusektorin tuottavuuskehitys jäänyt jälkeen Ruotsista – selityksenä aineettomat investoinnit ja digitalisaation hyödyntäminen13.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen yksityisten palveluiden tuottavuuden taso oli 2010-luvulla alhaisempi ja kasvoi hitaammin kuin Ruotsissa. Erityisesti jälkeen on jääty digitaalisten palveluiden osalta. Tuoreen Etla-raportin mukaan Ruotsin menestystä selittävät erot sekä aineettomien investointien määrässä että digitalisaation hyödyntämisessä.
Korkeat rajaveroasteet heikentävät Suomen talouskasvua ja julkista taloutta - keventäminen voisi pitkällä aikavälillä lisätä julkisia tuloja11.2.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan korkeat rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Erityisesti korkean tuottavuuden työntekijöiden osalta kireiden marginaaliveroasteiden haittavaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Kireä työn verotus vaikuttaa negatiivisesti aineettomiin investointeihin ja työntekijöiden urakehityksiin.
Geotaloudellisista riskeistä tulossa uusi peruste elinkeinopolitiikalle – maiden välisessä yritystukikilpailussa on kuitenkin riskinsä3.2.2025 10:06:25 EET | Tiedote
Lupaavimmatkin kasvualat sisältävät lukuisia riskejä, jos Suomi lähtee mukaan maiden väliseen yritystukikilpailuun, muistuttaa tuore valtioneuvostolle tehty analyysi. Etlan laatiman muistion mukaan geopolitiikan uusi aika on voimistanut valtioiden välistä tukikilpailua ja geotaloudelliset riskit ovat antaneet uuden perusteen valtioiden elinkeinopoliittisille toimille.
Etla: Perintö- ja lahjavero on järjestelmänä mutkikas, vääristää käyttäytymistä ja on koettu epäoikeudenmukaiseksi28.1.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan perintö- ja lahjavero vaikuttaa useilla tavoilla niin perinnönsaajan, perinnönjättäjän kuin yritystenkin toimintaan. Osa veron vaikutuksista on positiivisia, osa taas negatiivisia ja käyttäytymistä vääristäviä. Järjestelmänä Suomen perintö- ja lahjavero on mutkikas, aiheuttaa hallinnollista taakkaa ja tuottaa siihen nähden vähän verotuottoja. Perintö- ja lahjavero ei myöskään näyttäydy oikeudenmukaisuuden tai tulonjaon uudelleenjakamisen näkökulmasta erityisen onnistuneena. Vero lankeaa suurelta osin keskiluokan maksettavaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme