Asuntokaupan ketjut kaipaavat vielä öljyä

Jaa

Hypon asuntomarkkinakatsaus no. 92 - Hypon pääekonomisti Juho Keskinen ennustaa maltillista hintakäännettä asuntokauppaan. Kauppamäärät ovat jo kasvussa, mutta yleinen epävarmuus ja epäluottamus painavat vielä kuluttajien mielialoja ja sitä kautta hintoja.

Pendelöinti eli työmatkaliikenne kuntarajojen yli on kaksinkertaistunut 40 vuodessa. Taustalla ovat työelämän muutokset ja mieltymykset asuinpaikan valinnassa.
Pendelöinti eli työmatkaliikenne kuntarajojen yli on kaksinkertaistunut 40 vuodessa. Taustalla ovat työelämän muutokset ja mieltymykset asuinpaikan valinnassa. Juha Lappalainen Hypo

Tälle vuodelle Hypo on tarkentanut hintaennusteen koko maahan 1,5 prosenttiin, mutta ensi vuonna 2026 hintojen nousupaine kasvaa ja hinnat nousevat vahvemmin 2,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kehitys näyttäisi samanlaiselta, vaikka luvut ovat suuremmat: 2,5 % (2025) ja 4,0 % (2026).

”Tänä vuonna ponnistetaan hinnoissa plussalle kaksi vuotta kestäneen pakkasjakson jälkeen. Edellisen kerran vuosi alkoi vahvemmin negatiivisten korkojen aikaan 2022, ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Epävarmuus maailmantilanteesta kalvaa silti kuluttajia, minkä vuoksi hintapaine siirtyykin vahvemmin ensi vuoteen”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Tämän hetken pitkät myyntiajat pitävät sisällään pienen harhan. Kun kauppaa käydään enemmän, moni pitkään myynnissä olleet asunnotkin lähtevät vihdoin liikkeelle, mutta samalla tilastoihin merkitään esimerkiksi yli 100 päivän myyntiurakka.

”Vaikkapa tammikuussa myyty kohde oli ehditty asettaa myyntiin syyskuussa eli yli neljä kuukautta aiemmin. Nyt näyttää siltä, että maaliskuussa asuntonsa myyntiin listaava tuskin joutuu odottelemaan enää yhtä kauan”, Keskinen arvioi.

Vaasa ja Pirkkala eri puolilla kaaviota

Väestönkasvu jatkui viime vuonna, mutta koko maan tasolla kasvu oli maahanmuuton ansiota. Maan sisällä kasvu näyttäytyy hyvinkin erilaiselta, kun katsotaan maahanmuuttoa ja maan sisäistä muuttoliikettä.

”Keskisuurista kaupungeista esimerkiksi Vaasan, Lappeenrannan ja Kajaanin väestönkehitys nojasi maahanmuuttoon, kun taas vaikkapa Tampereen kyljessä majailevat Pirkkala, Kangasala ja Nokia maan erottuivat sisäisen muuttoliikkeen voittajina. Maan sisäinen muuttovetovoima kertoo samalla toimivista työmarkkinoista – ja antaa suuntaviiva myös siihen, minne maahan asettuvat maahanmuuttajat lopulta päätyvät”, Juho Keskinen tulkitsee.

Pendelöinti on kaksinkertaistunut

Yksi kuntien kasvutekijöistä on myös kuntarajojen yli käyvä työmatkaliikenne eli pendelöinti. Pendelöinti on kaksinkertaistunut noin 40 vuodessa. Arkituntuma kertoo siitä, että kasvukaupungit keräävät työntekijöitä naapurikunnistaan, mutta todellisuus on värikkäämpi.

”Nettomääräisesti liikenne suuntautuu toki enemmän kaupunkeihin päin, mutta suhteellisesti laskien kovin monissa ympäryyskunnissa suuri osa työntekijöistä tuleekin omien kuntarajoen ulkopuolelta. Työelämä muuttuu ja asuinmieltymykset ratkaisevat”, Keskinen sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kaaviosta näkyy, kuinka eri kaupunkien väestö on kehittynyt vuonna 2024. Kunkin kaupungin tilannetta verrataan koko maan kasvuun, joka on kaavion keskipiste. Maahanmuuton vaikutus nähdään Y-akselilta ja maassamuuton X-akselilta.
Kaaviosta näkyy, kuinka eri kaupunkien väestö on kehittynyt vuonna 2024. Kunkin kaupungin tilannetta verrataan koko maan kasvuun, joka on kaavion keskipiste. Maahanmuuton vaikutus nähdään Y-akselilta ja maassamuuton X-akselilta.
Hypo ja Tilastokeskus
Lataa
Pendelöinti eli työmatkaaminen kuntarajoen yli on kaksinkertaistunut 40 vuodessa. Hieman yllättäen työmatka suuntautuu kuitenkin sekä keskuskaupungin että naapurikuntien suuntaan. Nettomääräisesti liikennettä on enemmän kohti kaupunkeja, mutta naapurit eivät suinkaan ole pelkkiä nukkumakuntia.
Pendelöinti eli työmatkaaminen kuntarajoen yli on kaksinkertaistunut 40 vuodessa. Hieman yllättäen työmatka suuntautuu kuitenkin sekä keskuskaupungin että naapurikuntien suuntaan. Nettomääräisesti liikennettä on enemmän kohti kaupunkeja, mutta naapurit eivät suinkaan ole pelkkiä nukkumakuntia.
Hypo ja Tilastokeskus
Lataa

Linkit

Hypo-konserni

Suomen Hypoteekkiyhdistys on Suomen vanhin valtakunnallinen ja yksityinen luottolaitos, perustettu 1860. Hypo-konserni on kaikista pankki- ja vakuutusyhtiöistä riippumaton, jäsentensä hallinnoima keskinäinen yhtiö, joka toiminnassaan on erikoistunut asuntorahoitukseen. Konserniin kuuluu myös vuonna 2002 perustettu talletuspankki, Suomen AsuntoHypoPankki Oy.

Tilinpäätöstiedotteen 1.1.–31.12.2024 mukaan Hypo-konsernin tase oli 3,5 miljardia euroa, ydinvakavaraisuus 14,3 %, luottokanta 2,8 miljardia euroa, talletukset 1,6 miljardia euroa, järjestämättömät luotot 0,4 % ja liikevoitto 8,0 miljoonaa euroa. Asiakkaita konsernilla on yli 22 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Hypoteekkiyhdistys ja Suomen AsuntoHypoPankki Oy

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye