”Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta uudistaa sääntelyä ja avata jätesektorin lukkiutuneita rakenteita” – Uusi selvitys ehdottaa toimenpiteitä kilpailun lisäämiseksi kiertotalousmarkkinoilla

– Jos kuntayhtiöiden toiminta olisi edes ympäristöpoliittiset tavoitteet täyttävää, nykyinen tilanne voisi olla hyväksyttävä, mutta näinhän ei ole. Suomi on EU:n varoitus- ja sakkomenettelyssä matalan kierrätysasteen takia, kuvaa selvityksen laatija Mikko Alkio Geradin Partnersilta.

Uuden selvityksen mukaan kuntaomisteiset yhtiöt ovat laajentaneet toimintaansa kilpailluille markkinoille ja omistajakuntiensa toiminta-alueen ulkopuolelle. Monopoliasemansa turvin kunnalliset yhtiöt toteuttavat investointeja, joita markkinaehtoiset toimijat eivät tekisi.  

Kierrätysteollisuus ry:n tilaama selvitys julkistettiin perjantaina 25.4. pidetyssä Kiertotalous Suomen talouskasvun -ajurina seminaarissa.

– Tarvitaan pikaista parannusta kierrätysasteeseen ja tehoa ja sujuvuutta kierrätysteollisuuden tuotantoketjuihin. Kiertotalouden strategisen ohjelman tavoite on kiertotalous talouden uutena perustana ja taloudellisena mahdollisuutena. Tähän kannattaa tarttua rohkeasti, totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio omassa puheenvuorossaan.

Kiertotalouden esteistä ja sen tarvitsemista ajureista seminaarissa olivat keskustelemassa kansanedustajat Tiina Elo (vihr.), Eeva Kalli (kesk.), Pinja Perholehto (sd.), Tere Sammallahti (kok.) ja Sara Seppänen (ps.).

Markkinatilanne sai ymmärrystä kansanedustajilta.

–  Tarvitaan kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos, jotta markkina kannustaa ja palkitsee yksityistä toimintaa ja yksityisiä innovaatioita, totesi Sammallahti.  

–  Markkina ei lähde vetämään, jos julkisen puolen yhtiöt häiriköivät markkinaa monopoliasemasta, kuvasi Seppänen.

Geradin Partnersin selvityksessä on tarkasteltu Suomen tilanteen lisäksi Ruotsin ja Tanskan sääntelyä.

– Ruotsissa on käytössä paikallisuusperiaate, mikä tarkoittaa, että kunnan toimenpiteiden pitää kohdistua omiin kuntalaisiin ja vain omalla toiminta-alueella. Tanskassa puolestaan kuntien liiketoiminnan harjoittamista on rajoitettu merkittävästi etenkin jätehuollon sektorilla, Alkio kuvasi pohjoismaisia ratkaisuja.

Laajasti erilaiset ohjauskeinot käyttöön

Kiertotalouden ohjauskeinot puhuttivat kansanedustajia.

Sara Seppänen (ps.) hämmästeli, että kaatopaikalle päätyvistä jätteistä vain alle kaksi prosenttia on jäteveron piirissä. Kansanedustajat pitivätkin hallituksen tuoretta puoliväliriihen päätöstä jäteveron pohjan laajentamisesta yksimielisesti hyvänä pääavauksena.

Pinja Perholehto (sd.) nosti esiin myös julkiset hankinnat kiertotalouden edistämisessä. Tiina Elo (vihr.) toivoi lisää kunnianhimoa luonnonvarojen käytön vähentämiseen kannustavaan sääntelyyn:

– Tarvitaan fiksua sääntelyä ja taloudellisia ohjauskeinoja. Käyttöosuusvelvoitteet ovat näistä yksi esimerkki.

– Kun kiertotalous aletaan nähdä liiketoiminnan rakentamisen näkökulmasta, silloin kehitetään ratkaisuja ja päästään tavoitteisiin. Se tietysti edellyttää sen, että on toimiva markkina, painotti Kalli.

Lisätietoja:
Mia Nores​
Toimitusjohtaja, Kierrätysteollisuus ry
+358 44 330 0928
mia.nores@kierrätysteollisuus.fi

Mikko Alkio
Partner, Geradin Partners Oy
​ +358 50 413 5502
malkio@geradinpartners.com