Vulkaanisten fossiiliesiintymien uudet radioisotooppiset ajoitukset auttavat tutkijoita selvittämään nisäkkäiden evoluutiota. Oulun yliopisto on mukana tutkimuksessa, jonka odotetaan tuovan lisävalaistusta varhaisen ihmisen kehitykseen.

Tänä vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta on löydetty useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Kyseiset jokihelmisimpukat löydettiin raakkupurojen selvitysten yhteydessä.

Vihattu ja rakastettu valkohäntäpeura kirvoittaa runsaasti keskustelua. Suomen riistakeskuksen asiantuntijat tarttuvat peuraa sarvista ja vastaavat yleisön kysymyksiin Suomi24-foorumilla järjestettävässä Puhutaan peurasta -keskustelutilaisuudessa torstaina 6.10. kello 14–20.

Nykypäivän Mars näyttäytyy meille kylmänä ja karuna planeettana. Sen vaihtelevat pinnanrakenteet kuitenkin osoittavat, ettei tilanne ole aina ollut sama – Mars on menneisyytensä aikana ollut hyvinkin aktiivinen planeetta. Väitöskirjassa tutkittiin Marsin vedenpurkausuomien kehitystä pienten törmäyskraatterien avulla.

Mannerten arkeeiset osat ovat vanhimpia tunnettuja alueita jotka selvinneet maapallon kuoren myllerryksistä. Arkeeisten alueiden vihreäkivivyöhykkeet ja vyöhykkeiden ikä ovat avain kaukaisen menneisyyden tutkimukseen. Tuore väitöstutkimus tarjoaa lisätietoa vyöhykkeiden ikään.

Varhainen maapallo oli monin tavoin erilainen kuin nykyisin tuntemamme Maa. Käsitys maapallon muovautumisesta liittyy tiiviisti tuliperäisten kivien kehitykseen, jota Luomuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat nyt tarkentaneet. Tuoreet julkaisut täsmentävät Suomen vanhimpien tulivuoriperäisten vyöhykkeiden ikäjakaumaa.

Turvapaikanhakijalasten säilöönottoon liittyvään lainsäädäntöön suunnitellaan muutoksia. Positiivisista muutoksista huolimatta lakiesitysluonnoksessa on puutteita. Esityksessä ei oteta huomioon ongelmia iänmäärityksessä, säilössä pitämisen pituutta ei ole määritelty eikä esitys anna välttämättä todellista kuvaa lasten määristä ja säilöönottotilanteista.

Nuuksion kansallispuiston kolmessa pikkujärvessä tehty tutkimus osoittaa, että ahventen palauttaminen onnistuu Etelä-Suomen happamoitumisesta toipuviin kalattomiin pienjärviin. Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoiden tekemät koeistutukset ovat ensimmäisiä ahvenkantojen onnistuneita siirtoja kalattomaksi happamoituneisiin järviin Pohjoismaissa. Tulokset julkaistaan Boreal Environment Research -tiedelehden seuraavassa numerossa.