Dentsu Aegis Networkin tutkimus: Suomalaisyritysten tulisi valjastaa ihmisten digitaidot käyttöön

Tutkimuksessa on mukana 24 eri maata ja yli 43 000 haastateltavaa. Yhdessä Oxford Economics -analytiikkayhtiön kanssa tehty kysely keskittyy digitaalisen teknologian lisäksi siihen, kuinka hyvin digitalisaatio tyydyttää ihmisten tarpeita ja kuinka se vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen.

Tutkimuksessa otettiin huomioon kolme eri määrettä indeksilukua määriteltäessä: maan dynamiikka digitaalisuuden suhteen, luottamus digitalouteen ja se, kuinka hyvin ihmiset tuntevat, että he olivat mukana digitaalisessa kehityksessä.

Singapore, Yhdysvallat ja Kiina veivät TOP 3 -sijat digitaalisimpien maiden indeksissä. Pohjoismaat dominoivat kuitenkin kärkikymmenikköä: Tanska sijalla 4, Suomi sijalla 7, Norja sijalla 8 ja Viro sijalla 9.

”Suomessa johtajien tulisi miettiä, miten digikyvykkyydet valjastetaan yritysten käyttöön”

Suomen sijoitus on hyvä, mutta ei kuitenkaan yksi kärkisijoista. Digimarkkinoinnin parissa uransa luonut, aiemmin muun muassa Googlella työskennellyt Head of iProspect Reetta Peltola huomauttaa, että Suomessa olemme tottuneet vastaavissa maavertailuissa näkemään maamme mallioppilaana saatavuuden, kuten esimerkiksi internet-yhteyksien ja digitaalisten kyvykkyyksien näkökulmasta.

Tässä tutkimuksessa huomioitu dynamiikka kuitenkin laski kokonaissijoitusta.

- Tutkimuksemme mukaan enemmistö suomalaisista ei koe, että heidän työnantajansa mahdollistaisivat digitaalisten kykyjen optimaalista käyttöä työn parissa. Vahvat digitaaliset kyvykkyydet omaavista suomalaisista vain 40 % kokee, että he pääsevät laajasti käyttämään niitä työssään. Globaalisti vastaava luku on 56 %.

- Kaikista suomalaisista vain joka neljäs kokee pääsevänsä hyödyntämään kaikkia digitaalisia kykyjään, joka on sekin selvästi globaalia vertailulukua 41 % alempana. Suomalaisyritysten johtajien tulisikin miettiä, miten nuo uinuvat kyvykkyydet valjastetaan kasvun ja kehityksen ajureiksi, Peltola nostaa esiin.

Suomalaiset olivat positiivisempia kuin globaali verrokkiryhmä siinä, miten he uskovat teknologian vaikuttavan heidän omaan hyvinvointiinsa ja elämänlaatuunsa. Lisäksi enemmistö suomalaisista uskoo teknologialla olevan positiivinen vaikutus yhteiskuntaamme.

- Kuitenkin vain noin kolmasosa (34 %) uskoo teknologian ratkaisevan merkittäviä ongelmia. Tästäkin syystä Suomen tulisi valjastaa olemassa oleva digiosaamisemme mahdollisimman hyvin eri organisaatioiden käyttöön ja kehittää osaamistamme entisestään, Peltola kehottaa.

Luottamuksesta henkilökohtaisen datan käyttöön on tullut yksi ihmisen perustarpeista

Globaalisti 8/10 tutkimukseen vastanneista kertoo, että lopettaisi asiakassuhteensa yrityksen kanssa, joka väärinkäyttäisi heidän dataansa. Pelko oman datan väärinkäytöstä on suurin syy siihen miksi teknologiateollisuuteen ei luoteta globaalisti. Vain 45 % uskoo yritysten suojelevan heidän henkilötietojaan.

Alle puolet kyselyyn osallistuneista tuntee, että heidän digitaaliset tarpeensa on tyydytettyjä. Ihmiset suhtautuvat osin myös hyvin negatiivisesti digitaalisuuteen, sillä vain 1/3 ihmisestä uskoo digitalisaation luovan työpaikkoja. Joka kolmas arvioi, että digitaalisuus tuo negatiivisia vaikutuksia heidän elämänlaatuunsa ja terveyteensä.

Toisaalta globaalisti 2/3 ihmisistä uskoo digitalisaation tuomien positiivisten vaikutusten olevan 5-10 vuodessa suurempia kuin digitalisen maailman negatiivisten vaikutusten, joiksi lasketaan esimerkiksi kyberrikollisuus. Digitalisaation positiivisiksi tekijöiksi ihmiset kokevat helpomman pääsyn tiedon äärelle, sen mukanaan tuoman tehokkuuden ja laajat valintamahdollisuudet merkittävästi elämään vaikuttavissa asioissa.