Fysioterapian Kela-korvausten poistaminen lisää kustannuksia

»  Täältä löydät laajemman selvityksen aiheesta (linkki Suomen Fysioterapeuttien verkkosivuille)

Fysioterapian keskeinen asiakasryhmä on tuki- ja liikuntaelinvaivoista (tule-vaivat) kärsivät. Yli 50-vuotiailla tule-vaivat ovat suurin syy pitkiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Väestön ikääntyessä työuria tulisi kaikin keinoin pidentää. Työkyvyn tukeminen on yksi keskeisimpiä keinoja tämän saavuttamiseksi. Suurin uhka pitkille työurille on tällä hetkellä tuki- ja liikuntaelinvaivat, joihin fysioterapia on tehokkain kuntoutusmuoto.

Kela-korvattuja fysioterapiakäyntejä tehdään vuosittain 1,2 miljoonaa. Terveyskeskuksessa fysioterapiakäyntejä on 1,5 miljoonaa. Eniten Kela-korvattua fysioterapiaa käyttävät 50–64-vuotiaat, siis juuri se ikäluokka, jolla tule-vaivat ovat keskeinen työkyvyn uhka. Tässä ikäryhmässä fysioterapialla on kauaskantoinen vaikutus eläkeiän toimintakykyyn, koska asiakkaan tämänhetkisen vaivan kuntoutuksen lisäksi fysioterapiaan kuuluu tulevien terveysvaivojen ennaltaehkäisy ja terveyttä edistävä työ. Keski-iän elämäntapamuutokset vähentävät ikääntymiseen liittyviä sote-kustannuksia.

Kela-korvauksilla on keskeinen merkitys tuhansille yrittäjille

Nykyinen Kela-korvausjärjestelmä on tärkeä asiakasohjauksen väline, jolla on keskeinen merkitys yksityisen sektorin tuhansien pienten fysioterapiayritysten toiminnassa. Lääkärin laatima lähete ohjaa asiakkaita fysioterapiaan. Vakiintuneen toimintamallin muuttaminen vaatisi siirtymäaikaa, muuten toimiva palvelukokonaisuus voi romahtaa.

Fysioterapian Kela-korvausten määrä on vuositasolla 8,7 miljoonaa euroa. Hallitus on arvioinut, että enintään 10 % asiakkaista siirtyisi yksityiseltä sektorilta terveyskeskuksiin. Fysioterapian osalta tämä tarkoittaa 10,7 miljoonan euron lisäkustannuksia, joten Kela-korvausten poistaminen ei tuo lainkaan säästöä. Sen sijaan kustannukset kasvavat lähes kahdella miljoonalla eurolla.

Satsaus toimintakykyyn tuo merkittäviä säästöjä

Kela-korvausten poistamiseen liittyy lukuisia riskejä, joista monien kustannusvaikutukset ovat moninkertaiset saavutettavaan säästöön nähden. Palveluiden ruuhkautuessa kuntoutus viivästyy, lisäten pitkäaikaisia sairauspoissaoloja. Verotulot vähenevät ja työnantajien kustannukset kasvavat. Pahimmillaan tilanne komplisoituu pysyvään työkyvyttömyyteen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen, jolloin kustannukset ovat miljardiluokkaa.

Työkyvyn tukemisen lisäksi keski-iässä tapahtuvalla fysioterapialla voidaan parantaa eläkevuosien toimintakykyä, joka tuo merkittäviä säästöjä palvelutarpeen vähentyessä.

Hallitus ottaa erittäin suuria ja täysin turhia riskejä 8,7 miljoonan euron säästöjen vuoksi. Onko järkevää romuttaa yksi harvoja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toimintamalleja, ruuhkauttaa juuri toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden sote-keskukset ja heikentää fysioterapiayritysten toimintamahdollisuuksia? Ei ole.