Nato-käsittely, translaki ja saamelaiskäräjät nostivat perussuomalaiset alkuvuoden uutisoiduimmaksi puolueeksi

Alkuvuoden uutisoiduimpia vaaliteemoja ovat olleet ulko- ja turvallisuuspolitiikka, talouden näkymät sekä koulutus. Näistä perussuomalaiset on hallinnut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää julkisuutta. Etenkin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kommentit ovat tuoneet perussuomalaisille näkyvyyttä Nato-jäsenyyden käsittelyn edetessä. Poliitikan substanssikysymyksistä myös translain käsittely ja saamelaiskäräjät loivat julkisuuspiikkejä perussuomalaisille, vaikkakin päähuomio näiden käsittelyssä olikin keskustan toimissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkoi median eniten käsittelemänä vaaliteemana myös tammi-helmikuussa.

”Perussuomalaiset ovat saaneet alkuvuodesta myös paljon mainintoja osana muiden puolueiden ulostuloja, esimerkiksi Sanna Marinin kertoessa pitävänsä perussuomalaisia rasistisena puolueena ja puolueiden ottaessa kantaa siihen, voisivatko ne muodostaa hallituksen yhdessä PS:n kanssa. Myös kamppailu kannatusmittausten kärkikolmikossa on tuonut perussuomalaisille runsaasti julkisuutta”, kertoo Retrieverin media-analyytikko Tuukka Hanhiniemi.

Sanna Marin eniten esillä puolueiden puheenjohtajista

Puolueen puheenjohtajien julkisuutta vertailtaessa huomionarvoista on, että Riikka Purran esiintyminen perussuomalaisia koskevissa uutisissa on suhteellisesti harvinaisempaa kuin esimerkiksi Petteri Orpon kokoomuksen maininnoissa tai Sanna Marinin SDP:tä koskevissa uutisissa. Riikka Purra on mainittu 12 prosentissa kun Orpo taas 15 prosentissa ja Marin 22 prosentissa kunkin puolueen uutisista. Marin on puoluejohtajista selkeästi näkyvin 1431 maininnallaan. Orpolla mainintoja on 1174 kpl ja Purralla 951 kpl.

 
Sanna Marin pokkasi mainituimman puoluejohtajan paikan loppuvuonna vaalikeskustelua hallinneelta Annika Saarikolta.

Lisäksi perussuomalaisten huomioarvo, eli kuinka näkyvä rooli heillä on uutisoinnissa, on hieman kokoomusta ja SDP:tä heikompi. Perussuomalaisten huomioarvo uutisissa asteikolla yhdestä viiteen on ollut keskimäärin 2,92; kokoomuksen 3,14 ja SDP:n 2,95.

”Mittari kertoo siitä, saako puolue esimerkiksi korkean huomioarvon otsikkomainintoja vai ohimeneviä mainintoja jutun lopussa. Laajemminkin on hyvä huomata, että julkisuuden määrä ei suoraan kerro sen laadusta. Jotta saatua julkisuutta voi pitää onnistumisena, täytyy sen olla myös tavoitteiden mukaista”, Hanhiniemi muistuttaa.

Analyysin aineistona on eduskuntavaalit tai vaaleihin liittyvän sanan sekä vähintään yhden eduskuntapuolueen mainitsevat artikkelit. Aineisto kattaa kotimaisen toimituksellisen median artikkelit Retrieverin kattavan lähdekannan mukaan. Ajalta 1.1.2023–19.2.2023 aineiston määrä on 18 742 artikkelia. Samassa artikkelissa on voitu mainita useampi puolue. Mainintoja puolueille ajanjaksolla oli yhteensä 42 781. Jako vaaliteemoihin perustuu AMEC-sertifioidun media-analyytikon tekemiin aihepiiriä käsitteleviin hakusanahakuihin. Retriever seuraa puolueiden näkyvyyttä huhtikuun 2023 eduskuntavaalehin saakka.

Media-analyysiin voi kirjautua osoitteesta: https://www.retrievergroup.com/fi/blog/vaaliuutisoinnissa-pinnalla-nyt-perussuomalaiset-ja-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka. Interaktiivista dashboardia voi suodattaa yläpalkin päivämäärä-, puolue-, ja mittarivalinnoilla sekä klikkaamalla graafeja. Tehtyjen suodatusten valinnat vaikuttavat kaikkiin graafeihin. Valinnat voi palauttaa perusnäkymään painamalla Revert -painiketta sivun alareunasta.