Ympäristövaliokunnan sd-edustajat: Hallitus on käynnistänyt kohtuuhintaisen asumisen alasajon

– Erityisen surulliseksi tekee se, millä tavoin hallitus suhtautuu erityisryhmien, kuten vammaisten, ikäihmisten ja opiskelijoiden asumiseen. Tänä vuonna hallitus puolitti investointiavustukset, minkä johdosta ne loppuivat jo maaliskuun lopussa. Ensi vuonna valtuus on silti nykyistäkin pienempi, sillä tällä kertaa valtuudesta kahmaistaan pois 75 % lisää. Tämä leikkaus aiheuttaa sen, että esimerkiksi merkittävä osa jo suunnitelluista yhteisöllisen asumisen hankkeista menee jäihin ja jää toteutumatta, Perholehto jatkaa.

Kohtuuhintaista asumista tarjoava julkisin varoin tuettu ARA-tuotanto lähes puolittuu ensi vuonna. Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan hallitus oletti vapaarahoitteisen asuntorakentamisen paikkaavan julkisin varoin tuettua, mutta näin ei ole tapahtumassa. 

– Hallituksen pitäisi korjata päätöksensä ja lisätä pikaisesti ARA-valtuutta helpottaakseen sekä asuntoa tarvitsevien että rakennusalan tilannetta. Hallitus menetti jo edellisen tilaisuutensa estää rakennusalaa vajoamasta syvimpään kuoppaan koko euroalueella, mutta nyt se ehtisi halutessaan vielä toimia ajoissa. Tänä vuonna tuettua asuntotuotantoa taivuttiin lisäämään rakennusalan kriisin takia, mutta tätä linjaa pitäisi vielä jatkaa, arvioi kansanedustaja Marko Asell.

– Kun hallitus tekee ideologisia päätöksiä romuttaa sosiaalista asuntotuotantoa ja haluamalla jättää siitä jäljelle vain aivan välttämättömimmän osan, niin se ei tunnu ymmärtävän, ettei asuntotuotantoa voi jättää pääsääntöisesti markkinaehtoisen tuotannon varaan. Jos kohtuuhintaista asumista ei ole tarjolla, ei kallis asuminen ole monellekaan realistinen vaihtoehto, Asell miettii.

Asunnottomuus koskettaa uutta ryhmää eli sosiaaliturvaleikkausten takia matalapalkkaisia työssäkäyviä, joiden pitäisi löytää edullisempi asunto, mutta näitä ei ole riittävästi tarjolla. Häätöjen määrä kasvanut vuoden ensimmäisellä puolella isoissa kaupungeissa jopa yli viidenneksellä. Hallitusohjelmassa tavoitellaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista vuoteen 2027 mennessä.

– Hallitus pyrkii tähän kohdistamalla tuet ja toimenpiteet heikoimmassa asemassa oleviin, mutta toimillaan se on myös vaarassa ajaa yhä useampia suomalaisia tähän asemaan. On nurinkurista, että hallitus lisää omilla toimillaan asumisneuvonnan tarvetta, mutta suuntaa siihen ensi vuonnakin edelliseen hallitukseen verrattuna puolitetun määrärahan eli 2 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahasto sulautetaan valtion budjettiin, jolloin sen kohtuuhintaisen asumisen takaamista varten kerättyjä varoja voidaan käyttää mihin vain, ja tämä vaarantaa rahaston toiminnan jatkossa. Tarvitsemme pitkäjänteistä ja päättäväistä asuntopolitiikkaa, mutta nykytilanne herättää huolta, missä määrin kohtuuhintaista asumista on tarjolla tulevaisuudessa, kansanedustaja Johan Kvarnström pohtii.