Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 30 % nuorista. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.

Tervetuloa Auto 25 & Mobility -tapahtuman mediatilaisuuteen ja -lounaalle torstaina 13.3. klo 10.45-11.45 Helsingin Messukeskuksen Pihka & Bar -ravintolaan halliin 6. Tapahtuman media-aika on klo 12-14. Voitte tutustua klo 12 jälkeen osastoilla esiteltäviin uutuuksiin ennen kuin tapahtuma aukeaa yritysautopäättäjille klo 14-18. Media-aikana järjestetään kierros, jossa esitellään uutuudet. Tapahtuma on avoinna suurelle yleisölle pe-su 14. - 16.3.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan Tieteen päivä järjestetään keskiviikkona 8.5.2024 Agorassa. Tapahtuman keskipisteessä ovat opiskelijat ja väitöskirjatutkijat, jotka pääsevät päivän aikana esittelemään valmistuvia opinnäytetöitään. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin ja juhlistaa tiedekunnan monipuolista tutkimusta ja tarjota opiskelijoille harjoitusta ja kokemusta tieteellisen työn esittämisestä.

Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?

Suomalaisilla naisurheilijoilla esiintyy verrattain paljon haasteita syömiskäyttäytymisessä ja kuukautiskierrossa, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty väitöstutkimus. Nuoruudessa harrastettu kilpaurheilu ennusti keski-iässä parempaa fyysistä kuntoa sekä terveydelle edullisempaa kehon koostumusta, mutta syömisen ja kuukautiskierron haasteet sitä vastoin näyttäytyivät epäedullisina urheilijan terveyden ja urheilu-uran kannalta.

Aikuisyleisurheilijoiden urheilumotiivit vaihtelevat iän, sukupuolen, kansallisuuden ja aiemman kilpaurheilutaustan mukaan, selviää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä tutkimuksessa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan järjestyksessään 17. terveystieteiden Tieteen päivä pidetään tiistaina 10.5. klo 8.30–15.45 Agorassa (Mattilanniemi 2). Tieteen päivä on kaikelle yleisölle suunnattu avoin tapahtuma, jossa esitellään tuoreita väitöskirjatutkimuksia ja pro gradu -tutkielmia terveystieteiden eri oppiaineista (gerontologia ja kansanterveys, terveyskasvatus, liikuntalääketiede ja fysioterapia).

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on avoimella hakumenettelyllä valinnut LT Jari Parkkarin terveystieteiden professorin tehtävään, jonka ala on liikuntalääketiede. Parkkari on aloittanut tehtävässä 1.8.2021. Professuuri sijoittuu liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, ja Parkkarin erityisaluetta on liikunnan turvallisuus. Hän toivoo alan opiskelijoilta aiheeseen uteliaisuutta ja tuoreita näkökulmia.

Koripallo ja salibandy ovat suosittuja urheilulajeja Suomessa. Lajit ovat nopeatempoisia ja siksi niissä on korkea riski saada pelaamisen jatkamista uhkaava polvi- tai nilkkavamma. Näiden vammojen riskitekijöiden tunteminen on tärkeää, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti ehkäistä. Lääketieteen lisensiaatti Jussi Hietamon väitöstutkimuksen mukaan vammojen ehkäisyn pitäisi olla osa jokapäiväistä harjoittelua.

LL Kerttu Toivo selvitti väitöstutkimuksessaan nuorten urheilijoiden terveydentilaa. Tutkimus osoitti muun muassa, että neljäsosalla suomalaisista nuorista on liian matalat rautavarastot ja että nuorten urheilijoiden astma voi olla alidiagnosoitu. Säännöllisen liikunnan positiiviset terveysvaikutukset ovat kiistattomat, mutta liikunnan harrastamisen varjopuolena on kohonnut vammariski.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi reipas ja rasittava liikunta voi hillitä valtimoiden jäykistymistä jo lapsuudessa. Sen sijaan paikoillaanololla tai kestävyyskunnolla ei ollut itsenäistä yhteyttä valtimoiden terveyteen. Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin Journal of Sport Science-lehdessä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista, Norjan Liikuntatieteellisestä yliopistosta sekä brittiläisestä Cambridgen yliopistosta.

Pipsa Tuomisen väitöstutkimuksessa selvitettiin musiikkiliikuntavideoiden ja musiikkimatolla tapahtuvan liikkumisen vaikutuksia alle kouluikäisten lasten liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja fyysiseen aktiivisuuteen. Tulosten mukaan lapset, jotka noudattivat tutkimuksessa annettuja harjoitteluohjeita, vähensivät paikallaanoloaan ja lisäsivät reipasta ja rasittavaa liikkumistaan lähtötilanteeseen verrattuna. Äitien musiikkitausta, esimerkiksi laulaminen, soittaminen tai tanssiminen vaikutti positiivisesti lasten kevyen fyysisen aktiivisuuden määrään.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi reipas ja rasittava liikunta voi hillitä ylipainon aiheuttamaa matala-asteista tulehdusta. Sen sijaan ruokavalion laadulla ei ollut itsenäistä yhteyttä matala-asteiseen tulehdukseen. Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin European Journal of Sport Science-lehdessä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista, Norjan liikuntatieteellisestä yliopistosta sekä brittiläisestä Cambridgen yliopistosta.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan entiset mieshuippu-urheilijat elävät veljiään pidempään ja harrastavat enemmän liikuntaa. Keuhkosairauksia entisillä urheilijoilla esiintyi vertailuaineistoa vähemmän silloinkin kun tulokset oli vakioitu tupakoinnilla. Myöhäisessä keski-iässä entisten huippu-urheilijoiden alkoholinkulutus oli kuitenkin suurempaa kuin verrokeilla. Etenkin loukkaantumiseen päättynyt ura kohotti riskiä lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöstutkimuksessa oli mukana yli 2500 miesurheilijaa.

TULES TURKU -seminaari järjestetään Naantalin Kylpylässä jo 20. kerran 7.-8.2.2020. Tilaisuus on käytännön tietopaketti lääkäreille, jotka hoitavat erilaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia tai muita vaivoja potevia liikkujia ja urheilijoita. Tänä vuonna kuullaan myös poimintoja seminaarin 20-vuotisen historian ajalta. Seminaarin kotipaikka on ollut alusta lähtien Naantalin Kylpylä, ja senjärjestää Paavo Nurmi -keskus yhteistyössä Turunmaan Duodecim-seuran kanssa.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nuorten kanssa yhdessä suunniteltu pelinkaltainen hyvinvointipalvelu aktivoi liikkeelle erityisesti niitä nuoria miehiä, jotka liikkuvat vähän ja kokevat hyvinvointinsa huonoksi. Nuorten miesten liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyy monia yksilöllisiä sekä perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ohjauksessa.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin terveillä ihmisillä liikunnan yhteyttä tuntoaistin ja kivun käsittelyyn aivokuorella. Tutkimuksissa havaittiin pitkäkestoisen liikuntatottumuksen olevan yhteydessä aivojen tehokkaampaan kykyyn käsitellä tarkkailun ulkopuolella olevia tuntoaistihavaintoja. Lisäksi akuutin liikuntasuorituksen havaittiin muokkaavan kivun käsittelyyn yhteydessä olevaa aivorytmiä tunto- ja liikeaivokuorella.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittävät, minkälaisia persoonallisuuspiirteitä, elämäntilanteita ja motivaatiotekijöitä löytyy liikunnallisen elämäntavan taustalta, ja miten kaupunkiympäristö voi edistää asukkaiden arkiliikuntaa.