Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Sähkölinjojen maapohjien ryöstöhintaiset lunastusmenettelyt rikkovat oikeusturvaa ja jarruttavat koko energiasiirtymää, korostaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Luonnonvarakeskus julkisti keskiviikkona selvityksensä metsien hiilinielun pienenemisestä vuonna 2021. Keskeiset syyt nielun pienenemiseen olivat kasvaneet hakkuumäärät, metsien aiempaa hitaampi kasvu, tarkastelujakson sääolot, nopeimman kasvun ohittanut metsien ikärakenne sekä muutokset päästöjen laskentamenetelmässä. ”Laskentamenetelmiin tai säihin emme pysty vaikuttamaan. Metsien hiilinielu voidaan turvata vain panostamalla metsien hyvään kasvuun ja metsänhoidon laatuun”, kommentoi selvitystä MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Venäjän sota on nostanut maa- ja metsätalouden huoltovarmuustekijät keskiöön, sanoo metsänhoitotieteen professori, Suomen Ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola. - Huoltovarmuuden turvaaminen ja kotien lämpimänä pysyminen menee tulevana talvena lyhyen tähtäimen ilmastotavoitteiden ohitse. Kotimaisen ruuan ja energian tuotannon turvaaminen on nyt ensisijaista. Tässä tilanteessa on kyettävä vastaamaan puuraaka-aineen lisääntyvään kysyntään energiatuotannossa. Energiapuun tuki on nyt perusteltua sekä Suomen huoltovarmuuden että metsien tulevan kasvun ja kasvukunnon turvaamiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä julkaisi tänään esityksensä metsätalouden uudeksi kannustejärjestelmäksi. Metsäteollisuus katsoo, että esitys antaa hyvät lähtökohdat kannustejärjestelmää koskevan lain valmistelulle. Esitys tukee aktiivista ja oikeaan aikaan toteutettua metsänhoitoa, ja yhteensovittaa puuntuotannon tavoitteet hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelun edistämisen kanssa.

Stora Enso hankkii puuta Suomen tehtaidensa tarpeisiin yksityismetsänomistajilta ympäri Suomea. Samalla Stora Enso tarjoaa metsänomistaja-asiakkailleen metsänhoitopalveluja, kuten taimenistutusta, taimikonhoitoa ja raivaussahatöitä. 1.3.2021 alkaen Stora Enso kokoaa metsänhoitopalvelujen toteuttamisen yhden katon alle Tornator Oyj:lle. Tornator on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja, jolla on pitkä kokemus vastuullisesta metsien hoidosta.

Merkittävä osa Suomen biotaloudesta rakentuu metsien varaan. Metsäisen maakuntamme, Pohjois-Savon, aluetaloudelle metsätalouden merkitys on erityisen suuri. Puhutaan metsästä Pohjois-Savo -tilaisuus kokoaa tiistaina 6.2. maakunnan metsäalan toimijat ja sidosryhmät keskustelemaan metsäalan tulevaisuuden näkymistä.

Metsänomistajat voivat nyt hakea helposti tekijöitä hakkuisiin ja metsänhoitotöihin. Metsäkeskuksen sivuille on listattu metsänhoito- ja hakkuupalveluja tarjoavia toimijoita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Mäntyharjun 4H saa aktiivisesti ja positiivisesti Suomi 100 -juhlintaan osallistuneena 4H-yhdistyksenä 1 000 euron erityisstipendin. Yhdistys järjesti kolmet omaleimaiset lasten Safkasynttärit, perusti 4H-juhlametsikön ja myi yritteliäästi Tulevaisuuden kuusi -paketteja.

Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) maastotyöt toteutettiin vuosina 2009–2013. Inventoinnin tuloksia Suomen metsien tilasta on ollut saatavilla Luonnonvarakeskuksen (Luke) www-palvelussa jo kauan, mutta nyt on julkaistu raportti, jossa kuvataan inventoinnin menetelmät ja esitetään kattavat tulokset taulukoina ja graafimuotoisina aikasarjoina. Julkaisu sisältää menetelmäkuvauksen lisäksi tutkijoiden tulkinnan metsien tilasta ja kehityksestä 40 graafin, 11 taulukon ja 54 liitetaulukon avulla.

Hirvieläinten aiheuttamista taimikkotuhoista maksetaan jatkossa metsänomistajille aiempaa suurempia korvauksia. Korvaustason arvioidaan nousevan neljänneksen edellisvuosista, kun vahinkojen arviointitapaa ja korvauslaskentaa on uudistettu. Metsänomistajien käyttöön valmistuu loppuvuodesta uusia laskuripalveluita, joiden avulla voi määrittää hirvivahinkokorvaussummaa ja korvauskelpoisuutta.

Metsänhoitoyhdistykset toivottavat metsänomistajat tervetulleeksi Metsänomistajaviikon tapahtumiin. Viikon aikana järjestettävissä tilaisuuksissa esitellään yhdistyksen monipuolista palvelutarjontaa.

Metsänviljelyala oli 109 000 hehtaaria vuonna 2016, ja viljelyala kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta. Yksityismetsien osuus viljelypinta-alasta oli 80 000 hehtaaria. Metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuupinta-ala päätyi 653 000 hehtaariin, ja lisäystä oli seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Yksityismetsiin kohdistuneita metsänkäyttöilmoituksia tehtiin 452 000 hehtaarille.

Kotimaisten metsien puuvaranto ja kasvu ovat suurempia kuin koskaan aiemmin, mutta metsänhoitotöitä jää tekemättä. Suomen metsäkeskuksen seurantatilastot osoittavat, että hoitorästit ovat kasvaneet erityisesti taimikoissa ja nuorissa metsissä.

Luonnonvarakeskuksen uusimman valtakunnan metsien inventoinnin alustavien tulosten mukaan puuston vuotuinen kasvu on noussut lähes 110 miljoonaan kuutiometriin. Positiivisen kehityksen turvaamiseksi metsien hoitoa pitää edelleen parantaa. Kuolleen puun määrä on kasvanut Etelä-Suomessa ja vähentynyt Pohjois-Suomessa. Puunhankinnan arvoketjun toimijoiden kannattaa tiivistää yhteistyötä lahopuun lisäämiseksi ja monimuotoisuuden parantamiseksi talousmetsissä.

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12) alustavat tulokset ovat valmistuneet. Tuoreimpien, vuosien 2014–2016 mittausten mukaan puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. VMI11 vuosien 2009–2013 mittaustulokseen verrattuna puuston määrä on lisääntynyt 110 miljoonaa kuutiometriä. Sekä männyn, kuusen että lehtipuuston määrä on lisääntynyt.

Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Luonnonvarakeskuksen Metsä 150 -hankkeen raportin mukaan puuntuotantoa voidaan lisätä muun muassa kohdentamalla hakkuita, viljelemällä nopeakasvuisia jalostettuja taimia ja siemeniä, säätelemällä harvennusten voimakkuutta, ajoitusta ja harvennustapaa sekä lisäämällä metsämaan tuotoskykyä.

Rovaniemellä järjestetään pohjoismainen riistakongressi 30.5.–3.6. Kongressi käsittelee monitieteisestä näkökulmasta riistaeläimiä, riistanhoitoa, riistan aiheuttamia ekosysteemivaikutuksia, eläinkantojen säätelyä ja riistaan liittyviä ristiriitoja.

Itä-Suomessa on käynnistynyt huhtikuun alussa kaksi ja puoli vuotta kestävä ”Kehityshyppy metsänhoitoon” -ESR-projekti. Projektin tavoitteena on nostaa metsänuudistamis- ja taimikonhoitovaiheiden tuottavuutta 5–10 prosenttia. Pitkällä aikavälillä pyritään laadultaan hyvien taimikoiden ja nuorten metsien osuuden kasvattamiseen.

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut taimikonhoitoa käsittelevän uutuuskirjan. Taimikonhoito – tavoitteet, menetelmät ja kustannukset -teos on kattava tietopaketti taimikonhoidon biologisista perusteista, menetelmistä ja kustannuksista.